Viikon loma, yksin.

Me ollaan kaverin kanssa päätetty, että repästään ja lähdetään syyskuussa etelään. Ihan kaksin. Ilman paria kaksveetä, ja paria viisveetä. Viisveet on hyviä kavereita, aika sisaruksellisia sellasia ja sen huomaa välillä menostakin. meiän kaks vee on saavuttanut varmaankin uhmaiän huipun (toivottavasati ainakin, ettei enää tästä pahene) ja raivarit saattaa alkaa mistä vaan Korjaat tuolia kun neitiä on syömässä ->show on valmis eikä varmasti syö enää. Rankkaa olla uhmis. Viis vuotiaiden kanssa allaselämä olis ihan erilaista, riittäis että ite istuskelis altaan reunalla. Kaks vuotiaan kanssa taas vieressä saa olla kokoajan. Itse matkustaminenkin olis aika eri asia jos pelkkä J olis mukana, kun Pimu.

Mutta jokatapauksessa, me siis lähdemme kaksin. Tää vaihtoehto ei oo tosissaan aiemmin edes pyöriny mielessä, ainoostaan joskus heitetty ilmoille että olis hieno lähtee. Nyt oon kyllä niin tyytyväinen ja innoissani päätöksestä, ainoo mikä vielä jarruttaa on koulun ja työkkärin lupa (työkkäristä pitää myös saada lupa kun koulutus on alkanut sen kautta) mutta toivon että lupa heltiää :) Ikävä varmasti tulee lapsia, mutta sitten pitää vaan koittaa miettiä, että tää on lähivuosian luultavasti ainutlaatunen tilaisuus.

Aijon maata paljon auringossa, syödä hyvin, shoppailla, katsella maisemia, nukkua kunnolla, tehdä kaikkee mitä huvittaa ja olla tekemättä kaikkee mikä ei huvita. Nauttia rauhasta ja hiljasuudesta, olla vastuussa vaan itsestä.

Kohteeks valikoitu Kreikka ja sieltä Kos. Onko joku käynyt? Tällä hetkellä meillä on kai hotelli päätettynä, se olikin vaikeeta kun hyviä vaihtoehtoja oli monia, kaikissa omat hyvät puolensa.
All inclusive oli meille ehdoton.

Kuvat finnmatkojen sivuilta.

Kerroinko jo, että ootan innolla?! ;)

Makuuhuone

Makuuhuone on ollut aika keskeneränen tänne muuton jälkeen. Tavarat oli vaan laitettu sinne mihin ne sopi, mutta jotenkin se oli autio, vaikkakaan ylimäärtästä tilaa nyt ei hirveemmin ollu.

Päätin yks päivä koittaa sänkyä eripäin ja sehän sopikin sinne paljon paremmin kun mitenkä se oli ennen. Huoneeseen tuli lisää tilaa, joten aloin haaveileen ikean lipastoista :D

Peili ei vieläkään oo päässyt mihinkään kiinni, niinkun ei aiemmassakaan asunto postauksessa ;))

Sänky oli ennen siis samassa paikkaa, mutta eripäin.

Sain lisää säilytystilaa lipastoista, sekä vähän jotain kodikkuutta lisää makkariin :)

Kun mikään muu ei auta.

Voisitko kuvitella huudattavasti lasta yöllä?
No enpä olis voinu kuvitella ennen minäkään, kunnes mitta tuli ihan täyteen. Jotain oli pakko tehdä ja kaikki muut keinot kokeilleena, ei muita jäänyt jäljelle.

Huudatusta ei suositella kenellekkään, mutta neuvolassa on sanottu myös että temperamenttisille lapsille, valitettavasti se on joskus ainoo tehoova keino.

Niinkun oon aiemmin kirjottanu, vesirokko ja unitutin jättö sai yöt hulinaks. Huutoo, raivoomista, kiukkuamista. Veden pyytely jäi myöskin päälle, josta sitten vihdoin ja viimen päästiin yhdessä yössä eroon sillä, että annoin lapsen huutaa. Kävin kyllä tasasin väliajoin laskemassa Pimun makuuasentoon ja sanoin että äitikin menee nukkuun. Ei varmaan yllätä, että huuto ylty. Puol kahen aikaan hiljeni kokonaan ja sen jälkeen nukkukin kaks yötä kokonaan, eikä vettä oo enää pyydelly.

Jonkin verran on varmasti ikän liittyvää tämä yöheräily ja uhmaikä tietysti pahentaa kiukkua yöllä, mikäli joku asia ei ole juuri niinkun ite haluaa. Tai sitten vai huudella peittoo päälle ja kun sen saa niin se potkitaankin pois ja huudetaan ei peittoo ;) ei oo helppo olla uhmaikänen ja tietää mitä haluaa ;))

No jokatapauksessa, nyt ehkä alkaa jo itelläkin pikku hiljaa univelat helpottaa.

Kiviniityn kotieläinpiha

Tänä aamuna oli ihan sellanen fiilis, että pakko lähtee johonkin. Tehä jotain muuta, kun mennä vaan johonkin leikkipuistoon niinkun joka ikinen viikonloppu.

Aloin googletteleen kotieläinpihoja ja kuin tilauksesta, J kun katteli aamulla lastenohjelmia niin tuli mainoksia kotielinpihoista, josta bongasin myös tän :D Sopivan matkan päässä, joten sinne suunnattiin!

Eläimiä löytyy paikan kotisivujen mukaan n.200, eri lajeja yli 30. Pimu tykkää kovasti eläimistä, sen kanssa saa vaan olla vielä tarkkana kun pienet sormet työntyy joka ikiseen häkkiin. Mukavaa oli, että eläimiä sai syöttää, se oli lapsille kovin mieluista puuhaa.

Paikka oli erityisen kiva, kun sieltä löyty kaikkee muutakin kun vaan eläimiä. Hevos/poni ratsastus makso 3e, se oli ainut pettymys. Matka oli muutama sata metriä ja sitten ne käänty jo takas päin.
Alueelta löyty sähkömönkkäreitä, polkuautoja kahesta eri paikkaa, leikkipaikka (keinut, liukumäki, hiekkalaatikko+leluja, pomppukeinu, karuselli) trampoliineja, pomppulinnoja ja näytti mönkkäri ajelujakin lähtevän, peräkärryyn sai mennä istuun.

Meillä oli omat eväät mukana, grillipaikkoja olis useempia ja ne oli ihan kivoja. Suosittelen käymään, mikäli matkaa ei oo ihan hirveen paljon! :) Aurinkoisella kelillä olis tosi kiva paikka viettää vaikka koko päivä ulkoillen.

Vesirokkoja ja tutittomuutta

Otsikko kertoo aikalailla blogin hiljaiselon syyn. AI LUOJA MÄ OON POIKKI!!!

Pari viikkoo sitten Pimulla alko vesirokko, edellis päivänä oltiin tutit jätettu lintu vauvoille. Tai lapset oli isällään ja ne oli jättäny, melko hyvin oli menny. Pari kertaa yöllä itkeny ja nukahtaminen kestäny vähän kauemmin. Sitten kun samaan syssyyn alko vesirokko, niin mikään ei nukkumisen osalta mennytkää enää niin hyvin.
Niin ja siihen soppaan lisättynä vielä Pimun temperamenttisuus, niin ai nam mikä soppa.

Tuttiahan ei ikinä kuuluis kipeenä vierottaa, eikä oltais niitä samaan aikaan ajotettu mikäli ois tienny että vesirokko on tulossa. Takasin sitä ei kuitenkaan enää viittiny antaa, koska seuraavalla kertaa ei läpi olis enää menny mihinkään tutin antaminen - nehän ilmestyy sieltä takasin halutessa.

Päiväunet on neidin mielestä vieläkin turhia, paitsi päiväkodissa. Mutta kotona ei nukuta, vaikka ennen vedettiin kolmenkin tunnin unia. Yöunille nukahtaminen on nyt helpottunu, ettei vaadi istuu vieressä ja silittään, mutta kyllä on silti iltoja kun se kestää hieman pidempään.

Vesirokon aikana yöllä heräs ja sai kaameita raivokohtauksia, varmaan koska näppylöitten kutina ärsytti. Mulla saatto mennä kakskin tuntia, kun istua kykin sängyn vieressä vaikka siitä ei mitään hyötä tuntunu olevankaan.

Lääkäristä saatiin atarax resepti, joka on allergialääkettä. Sillä on unettava vaikutus. Kaks yötä Pimu nukkukin sitten kokonaan Vesirokko voiteesta tuntu myös olevan apua, kun pää kutisi yöllä ihan hirveesti.

Nyt sitten, niinkun odotettavissakin oli, on ekat näpyt ilmestyny J:lle Nopeestippa ilmestyykin, aamulla kun herättiin en huomannu mitään. Aamupalalle mentäessä näin kaulassa ja naamassa, nyt niitä alkaa putkahdella sitten muuallekkin. Että uusinta kierros vaan sitten öitten suhteen. Jos nyt päästäis J:n kohdalla vähän ees helpommalla.

Kuinka monen perheessä on vesirokko sairastettuna?

Kuva juhannuksena mökiltä.

Live Aid sekä Korkeasaari

Viikonloppuna tuli vierailtua Helsingissä kahteen otteeseen.

Lauantaina oltiin ystävän kanssa Lastensairaala konsertissa. Startattiin kotoo jo hyvissä ajoin, ehittiin käydä rauhassa syömässä ja kiertämässä muutama kauppa Forumissa.

Meillä oli istumapaikat, vaikka ei ihan toisessa päässä stadikkaa oltukkaan lavaan verrattuna, niin onhan se näkyvyys tosi huono. Näki että ihmisi heiluu lavalla, muttei niitä kyllä ilman screenejä ois tunnistanu. En saanu konsertista yhtä paljon irti, kun mitä bändien keikalla. Mutta toisaalta, eipä niitä voi oikein keskenään verratakkaan.

Omaksi ihmeekseni, pakko tunnustaa että illan parhaat setit veti mun mielestä Jari Sillanpää ja Robin ;'D  tai niissä  nousi vähän enempi fiilis.

Konsertti oli enemmän rakentunu sen ympärille, että se tuli telkakrista (mainoskatkot yms.) kun mitä ajattelin että se olis ollu.

Oliko kukaan muu tuolla?

Sunnuntaina lähettiin sitten aamupäivästä uudestaan Helsinkiä kohti. Mentiin kaveriperheen kanssa Korkeasaareen, odotukset oli korkeella eläinten suhteen, kun ei oo vielä kuumia kelejä.

No, odotukset saikin olla korkeella. Ei näkyny sen enempää kun kuumanakaan päivänä. Leijonat sentään nähtiin kunnolla :) Tyhjiä häkkejä näky vaikka kuinka. Jos vertaa Viron eläintarhaa ja korkeasaarta, niin viro vie kyllä voiton kuus nolla.



Sunnuntaina sitten alko Pimulle vesirokkokin ja siitä nyt kärsitään :/

Onni on ihanat hoitajat.

Elokuussa meidän lapset vaihtaa päiväkotia. Ne pääsee uuteen, elokuussa toimintansa alottavaan päiväkotiin. Odotan tiloilta paljon ja ennen kaikkea puhasta sisäilmaa, mikä ei tämän hetken paikassa ole taattua. Sen taia siirtohakemukset pistin menemään heti, kun lapset päiväkodissa alotti.

Miksi sitten tuntuu jotenkin niin kauheen pahalta, vaikka tuntuu kuitenkin ihan uskomattoman hyvältä että lapset sai paikat sieltä - hakijoita on varmasti ollut paljon. No, niiden arvokasta työtä tekevien ihmisten takia, jotka lapsiani siellä parhaansa mukaan hoitaa ja kasvattaa päivät. Tai ei, ei niiden takia. Vaan sen takia, että hoitajat meillä sitten vaihtuu.

Muahan jännitti ihan hirveesti varsinkin Pimun kohdalla hoidon alotus. Kaikki suju kuitenkin uskomattoman hyvin, mistä luulen että paljon vaikuttaa sekin minkälaisia hoitajia siellä on.
Kaikki ei vaan yksinkertasesti sovi sillä tavalla yhtä hyvin pienten ryhmään. Tarkotan sillä tavalla, että on kuin luotu siihen ryhmään. Isojen ja pienten ryhmässä on omat ja erilaiset haasteensa (en siis tarkoita, että isojen ryhmässä olisi jotenkin helpompaa). Pienten ryhmässä päivään kuuluu paljon perus hoitamista, syliä ja halimista. Pimu tykkää kovasti halailla ja on aikamoinen sylimaakari toisinaan. Suurin toiveeni taisi ollakkin se, että ryhmässä saa läheisyyttä. Se kuva, mikä mulle on jäänyt Pimun ryhmästä, on juurikin sellanen. Tietenkin perustan tunnelmani vain lyhyisiin, itse näkemiini hetkiin vienti- ja haku tilanteissa. Mutta kyllähän sen hyvin lapsestakin huomaa, onko siellä kaikki hyvin vaiko ei ole. Tai viihtyykö lapsi siellä, vai eikö viihdy.

En tiedä tuleeko lapsille yleensäkkin johonkin yhteen hoitajaan suurempi kiintymys, mutta Pimu on selvästi ottanu ihan omakseen yhden hoitajista, heti ensimmäisestä viikosta lähtien, Varsinkin sen hoitajan takia on niiiiiiiin haikee olo, että Pimu ei sen hoidossa enää saa olla.
Alussa kun hoitoon jääminen vähän itketti, niin tämän hoitajan ollessa aamussa, ei usein niin kovasti itkettänytkään, tai ainakin sen sylissä rauhotuttiin nopeesti.
Aamusin Pimu juoksee ilosena esitteleen vaatteitaan, tai jos hiuksissa on ponnari, pitäähän sekin hoitajille näyttää. Myös kuulemma aina käy halaamassa, kun hoitajia tulee töihin.

Ihan oikeasti, kaikkien kanssa ei vaan kemiat pelaa samallalailla. Mä oon ollut niin tyytyäinen hoitoon, mitä Pimu on siellä saanut,

Nyt murehdin jos hirveesti etukäteen (tyhmää....) että minkälaiset hoitajat tulee Pimun uuteen ryhmään. Mitä jos ei vaan jääkkään samanlaista fiilistä, kun mikä nyt on?!

Onko hyviä idoita, mitä ostaisi hoitajille muistoksi/kesän alotus muistamiseksi?

Koulu pohdintoja

Viikonloppuna vietettiin mun pikkuveljen ylppäreitä. Sen jälkeen tuli mietitittyä taas omaakin koulunkäyntiä, sitä että olis ihanaa kun valmistuis jo :D

No ei siinä, tykkään käydä kyllä koulussa. Päivät on lyhyempiä ja rennompia kun työelämässä ollessa. Viikkoihin on ripoteltuna myös etäpäiviä. Työharjottelut ne raskaampia osuuksia on. Meillä alkaa harjottelu juhannuksen jälkeen, heinäkuussa on kolme viikkoa lomaa ja sitten harjottelu jatkuu syyskuun alkuun.

Mä sanoisin kuitenkin että aikuispuolella opiskelu on ollut helpompaa, hieman ehkä vapaamman tuntusta (vaikkakin näin työkkärin kautta alkanut koulutus ei oo kovin vapaata - joka poissaolosta saikkulappu, matkusteluun ei yleensä myönnetä vapaata, jos on luvattomasti 5 pv pois, niin koulutus katkee automaattisesti eikä oo enää mitään tehtävissä) ja mukavaa. Meillä on pieni luokka, 12 oppilasta. Mikä mahdollistaa sen, että meillä on mukavan rento ja tiivis porukka.
Ensimmäinen Katu - jakso tuntu melkosen helpolta. Näin jälkikäteen vois sanoo, että 2 kuukautta opeteltiin leikkiin piirileikkejä. No ei se nyt niin ihan oo, mutta huomattavasti helpompi kun nykynen Hohu. Tää on paljon raskaamman tuntunen, enemmän tehtäviä, vaativampia tehtäviä, enemmän opittavaa ja mulle hyppy ihan uuteen asiaan - ikinä oo ollu vanhuspuolella töissä. Sen takia varmaan harjottelukin jännittää enemmän.
Suuri ero nuorisopuolella opiskeluun on noi etäpäivät. Tehtävien tekoon ja tenttiin lukuun on varattu etäpäiviä, mikä on lasten kanssa tosi hyvä juttu. Ne kun ei aina oikein onnistuis lasten ollessa kotona.

Kai mulla on intookin sitten opiskeluun nyt vähän enemmän, oon mä aina ollu suht hyvä/ok koulussa, en kuitenkaan todellakaan mikään kympin oppilas. En muista että ikinä oisin näin päntänny kokeisiin, mut nyt tulee oikeesti luettua (ja tuskailtua) monta päivää ja iltaa näitten parissa. Lääkelaskutentti meni onneks viime viikolla kerrasta läpi, wuhuu!

Jos mietit aikuispuolen ja nuorisopuolen välillä, suosittelen ehdottomasti aikuisopiskelua, ainakin jos on lapsia. Tietysti etäpäivät myös tarkottaa sitä, että vastuu omasta opiskelusta on niinä päivinä itsellä.

Kesävaatteita Pimulle

Pimun kesävaate varastoja oon alkanu täydenteleen pikkuhiljaa, kirppiksiltä sekä kaupoista. J:lle mahtuukin vielä aikahyvin viime kesän shortsit ja t-paidat. Kirppiskamoja laitellessa, säästin Pimullekkin pari viime kesän helleasua ja nehän mahtuu vielä :)

Mekot h&m, paitsi jätskimekko (mikä Pimulla oli synttäreillään) lindex.

Vasemman puolen mekot on tuliaisia ulkomailta. Oikeen puolimmaiset kirppislöytöjä.

Shortseja ei oo vielä kun 3 kpl, niitä täytyy hommata vielä lisää. Tossa ne viime kesän helleasut.

Joko teillä on kesäasuja hommattuna? :)

Inhokki merkit.

Vähän aika sitten tuli kirjoteltua lempi merkkivaatteesta. Nyt ois sitten vuorossa inhokki merkit.
Tai ei oikeestaan koko merkki, vaan sisävaatteiden kuosi.
En oo ikinä, ikinä, ikinä lämmenny Molon enkä Mini Rodinin sisävaatteille.

Mini Rodinista mulla ei oo mitään kokemusta, en oo ikinä edes hypistelly sen vaatteita, en tiedä miltä ne tuntuu tai muutakaan. Muttakun ne ei vaan iske, niin ei oo tullu hypisteltyä. Ulkovaatteista oon nähny joskus ihan kivoja takkeja, mutta hinta niissä on niin korkee että en halua maksaa. Tää merkki on sellanen, mistä ihan oikeesti miten nyt taas kuvia ettiessäni, että miten kukaan voi tykätä näistä?! :D Joo onneks kaikilla on erilainen maku ja suosittu merkkihän se on, että ilmeisesti moni noista - omasta mielestäni niin oudoista ja karseista - kuoseista tykkää.

(kuvat netistä otettuja)

Järkyimmäks näistä nousee mulla ylimmästä kuvasta vasemmalla oleva t-paita, oikeella oleva mekko sekä samaa kuosia jatkava alemman kuvan oikean puoleinen t-paita. Ihan oikeesti, noi kuvat noissa vaatteissa? Lapselle söpöjä?? Mielestäni ne ei olis aikuisenkaan päällä hienoja.
En tykkää siitäkään kun jotain kuvaa on roiskittu vaate täyeen sinne tänne ja tonne.

No sitten toi keltanen toppi. Siinä ei voi kuvien vilinästä valittaa, enkä siinä muuta ihmettelyn aihetta keksikkään, muutan hinta. Siis ihan oikeesti, ostan itekkin merkkivaatteita jotka maksaa enemmän kun halpis ketjujen vaatteet, mutta jumalauta miks ihmiset maksaa pienestä kankaanpalasta 21,70e?? Tai tuosta pienestä merkistä alakulmassa ihmiset taitaa sen verran maksaa.
Tälläsissä vaatekappaleissa en ikinä maksais nois paljoa merkin takia, h&m ostettu viiden euron hihaton kestää kyllä koko kesän, mikä käyttöaika meillä sille olis.

Sitten Molo kids (jonka ulkovaatteita kyllä rakastan ja muutamaa perus värikästä raitavaatetta)

Ehkä näissäkin hyvin pitkälti se sekasuus. Vaatekappaleet ängetty täyteen jotain kuvioo/kuvaa, silmissä vilisee kun kattoo. Ei iske sitten yhtään. Jotenkin noi kuosit ei mun silmiin sovi lapselle, tykkäisin enemmän sellasista lapsekkaammista kuvioista. Saa olla eläimiä ja kukkia, mutta ei ton näkösiä. Nää vaatteet vaan on sellasia, että en ostais ikinä omille lapsille, enkä pitäis omien lasten päällä. Osa on liian sen näkösiä että valokuvasta teettetty vaate. En halua pukee lastani esim. peuran näköseks, se on lapsi eikä peura.

Löytyykö teistä lukijoista näitten merkkien tykkääjiä tai "vihaajia"? Mitä inhokkimerkkejä tai kuoseja teiltä löytyy, mitä ette ostais lapsillenne?

Kuvausta

Melko moni on varmaan joskus nähny jonkun hienon kuvan ja koittanu itte ottaa samantyylistä. Mulle niin käy aika usein, nään (varsinkin lapsiin liittyviä) ihania kuvia joista saan uusia ideoita. Valitettavasti melko usein käy niin, että juuri ne kuvat mitä sitten koitan jäljitellä, niin ei todellakaan onnistu mun ottamina. Syynä voi tietenkin olla se, että kameran käyttökään ei oo ihan hallussa kaikinosin,

Keväällä ja kesällä alkaa nähdä saippuakupla kuvia. Toinen toistaan hienompia, niitä sitten ihastelen ja mietin miten se on otettu ja miksen ite voi olla yhtä taitava.
No kuitenkin, eilen ostin lapsille purkit saippuakuplia ja lähettiin iltapäivällä puhalteleen. Kuvaus olis tietty vähän helpompaa, jos ei tuulis hirveesti. Nyt kuplat lähti aikalailla heti tuulen mukana.

Harmi kun poistin koneelta samantien kaikki epäonnistuneet otokset, ne olis hyvin voinu pistää tähän. Yhden kuitenkin löysin ;

Pimulta ei oikein kuplien puhaltaminen viä onnistunu, tunki aina ton varren ihan suuhun kiinni, muutaman kerran vetäs sisäänpäin jollonka saippuavedet oli suussa :D

Röhnisch

Aivan pakko tulla jakaan mun ilo kyseisen merkin treeni vaatteita kohtaan.

Budget sportin lehdessä oli mainos treenipaidasta 14,90e (en nyt kyllä sentilleen hintaa muista, mutta alle 15 e) ja päätin mennä koittaan paitaa, merkistä olin kuullu usei kehuja mutta itellä ei oo kokemusta tästä merkistä, halpa hinta kuitenkin houkutteli ;)

Paita löytykin nopeesti ja tarjouksessa oli myös treeni trikoot mitkä oli mulla kanssa hakusessa. Rakastuin niihin aivan täysin, siis niihin housuihin. Ne on aivan mahtavat päällä, paljon paremmatn tuntuset ja jämäkämmät kun mun adidakset tai soc:it. Oikee hinta niillä olis ollu 69e mutta nekin oli tarjouksessa ja jäiköhän hintaa 20e.

Paita oli aika reilu  kokonen, ihonmyötänen ton tuskin kuuluu ollakkaan mutta ensimmäisenä kun koitin M kokoo, niin se oli kella järkyttävä teltta päällä :D

Onko muille tuttu merkki? Kokemuksia?

ite pääsen kunnolla testaileen käytössä vaatteita ens viikon jumpissa :)

Villervalla!

Yhteenkasvettu blogissa törmäsin kivaan haasteeseen, lempi lastenvaatemerkki. Alkuperäsen haasteen ja postauksen pääset lukaseen täältä.

"Haasteen säännöt ovat seuraavat: Jos sinun pitäisi valita yksi ainut lastenvaatemerkki, mihin pukisit lapsesi niin mikä se olisi? Ota lapsestasi kuva kyseisen merkin vaatteissa ja kirjoita postaus perusteluineen."

Lapset on päiväkodissa tällä hetkellä, joten jouduin selaan koneelta vanhoja kuvia missä vilahtelis kyseisen merkin vaatteita. Kuvia vaan ei vielä hirveesti ole, kun kone on vasta muutaman kuukauden vanha. Huomasin kuvia selatessa, että reippaasti eniten (merkkivaatteista) meiltä löytyy Polarn O. Pyretin vaatteita, tai ainakin kuvia on tullu nappailtua usein just sillon :D Se merkki ei kuitenkaan enää valikoitunu mun suosikiks, jossain vaiheessa se olikin sitä, mutta mä taidan olla vähän sellanen tuuliviiri että kyllästyn jossain vaiheessa.

Sanottakoon vielä, että mä tykkään paljon myös varsinkin lindexin hempeistä kuoseista ja väreistä, J taas tykkää h&m vaatteista, erityisesti kaikista animaatio sarjojen/elokuvien hahmo vaatteista. Pelkästään merkkivaatteisiin en haluis lapsiani pukee, tai sanotaanko niin että en löydä merkkivaate liikkeistä kaikkee sitä mitä haluan :)

Mutta asiaan, tällä hetkellä lemppariks valikoitu Villervalla. Ostelin muutamia sen vaatteita ennenkun Pimu synty, mutta suurinosa sisävaatteista on ollu tältä merkiltä J:llä.

Villervallassa oon ihastunu erityisesti väreihin. Ihanan värikkäitä ja pirtsakoita vaatteita. Niinkun oon ennenkin kirjottanut, tykkään värikkäistä vaatteista (kuten myös sitten toisesta ääripäästä, hempen värisiä vaatteita löytyy myös varsinkin Pimun kaapista).

Ulkovaatteista ei aiempaa kokemusta oo kyseiseltä merkiltä, mutta varsin hyvin on pelittäny tän kevään toi vkhaalari. Pitää hyvin vettä, tosin vesilätäkössä ei oo Pimu vielä kertaakaan istuskellu mutta sadekeleillä on ulkoiltu ja kuivana tultu sisälle.

Sisävaatteista värien lisäks miellyttää vaatteiden pehmeys ja se, että ne pysyy hyvinä pesusta toiseen. 

Googlesta nappasin muutaman kuvan villervallan vaatteista, jos joku ei oo ikinä nähny tän merkin vaatteita :)

Löytyy ihan perus yks värisiä paitoja, kollareita. Sitten lyötyy eri kuoseilla olevia vaatteita, sekä perus raitavaatteita. Muhun iskee noi tähdetkin, mutta liika on liikaa, yleensä kaapista löytyy maksimissaan pari tähti paitaa.

Jatkakaa muutkin lastenvaatteistä tykkäävät haastetta ja linkatkaa tekstejänne tuonne Emmin blogiin. :)

Terassin pika katsaus

Ehdin nappaan terassilta pari kuvaa, kunnes kamerasta loppu akku. En jaksa odotella sen enempiä, jotan postaus tulee nyt niillä muutamalla kuvalla mitä sain.

Pitkästä aikaa oon innostunu terassin laittamiseen (viime kesänä istutin pari jotain kukkaa takapihalle mutta en pahemmin tehny mitään...) ja suunnitelmia on vaikka minkälaisia.

Tosiaankin hommasin vähän aika sitten kuormalavoja, joita sitten maalattiin ja pienittiin ja niistä synty penkit sekä pöytä.

Penkkien päältä puuttuu vielä päälliset ja tyynyt. Fb kirppiksellä oon huudell vaahtomuovipatjoja jos jollain ois ylimääräsiä ja sit päällystän ne jollain kivalla kankaalla.
Lattialle olis tarkotus hommata "laudotus", toi betonilattia on niin mälsä.

Ikeasta ostin äitilleni äitinpäivä lahjaks tomaattitaimen sekä chilitaimen (onko sekin taimi??) ne oli jo ihanan herkullisen näkösiä, täytyy ehdottomasti itellekkin hakee sellasia kesäks. Haluun oikein vehreen kesäterassin :)

Lähipäivinä me ollaan...

...pidetty vapaapäivä perjantaina. Koulusta ei ollu tullu mitään tehtävää mikä pitäis palauttaa, joten oltiin kaikki kotona. Käveltiin aamusella kauppaan ja istuttiin torille syömään jätskit. Sitten käytiin ostamassa multaa, ruukkuja ja terassille kukkia. Istutettiin ne J:n kanssa kylppärissä.

...tähän asti kaikki tentit koulussa saatu suoritettua ekalla yrittämällä.

...järjestelty terassia, vanhat kalusteet pois ja kuormalavoista tehdyt tilalle.

...lapset oli perjantaina yökylässä mummulla ja papalla, minä puolestaan viihteellä kaverin kanssa. Kivaa oli mutta...

...lauantaina sitten makoilutti kovasti, iltapäivää kohden vireys lisäänty. Ilma oli harmaa ja kolee.

...löydetty ulkoo monia leppiksiä joita on ihasteltu ja annettu kiipeillä takin päällä.

...sunnuntaina J teki mulle aarteen etsinnän ja mun piti ettiä päiväkodissa askarreltu kortti. Se olikin hieno, käsilaukku :) Pimu oli myös askarrellu sydän kortin.

...edelleen sunnuntaita, neljältä mennään mun vanhemmille syömään. Äitienpäivä lahjaksi vien chili+tomaattipuskat.

Ihon koristeita

Mulla on ollu jo pitkään haaveissa ottaa tatuointi. Tai ei se ehkä mikään haave oo, mutta tarkotuksena. Ilmeisesti tatuointi kuume ei oo vielä tarpeeks kovasti iskeny, kun en kerran oo saanu aikaseks haettua.

Mä en halua mitään perus lapsien nimiä ja syntymäaikoja. Toki niistäkin on vaikka minkälaisia eri versioita, mutta ne ei vaan ihan oo mun juttu. Jotain lapsiin liittyvää kuitenkin haluisin ja siitä mulla on ollu se idea.

Haluaisin pienen pienet jalanjäljet. 4 askelta, eli yksi askelpari kummastakin lapsesta. Nää olis kivat niskassa, mutta niska voi olla melko kivulias paikka?

Onko muilla tatuointeja lapsista?

Tähän samaan voin nyt kirjotellu lävistyksistä. Yks löytyy vielä, kielestä. Aivan turhakehan se on, mutta en oo saanu aikaseks ottaa sitä poiskaan. Yläasteella olin ihan hulluina lävistyksiin, ne olikin varmaan joku muoti juttu sillon. Seiskalla vai kasilla, sain luvan ottaa napakorun. Ai että se oli hienoo. Siitä jonkin ajan päästä halusin kulmakorun. Siitä jonkin ajan päästä toisen kulmakorun. Siitä jonkin ajan päästä kielikorun.
Muut siis on lähteny paitsi toi kieli, mutta reiät on kyllä edelleen vuosien jälkeen näkyvissä, niin navasssa kun kulmassakin. Ei kiitos enää yhtään ylimääräsiä reikiä muhun.

(ihania teini aikasia kuvia <3)

Vappuna merillä.

Me lähdettiin kahen kaveriperheen kanssa seilailemaan aalloille torstaina. Vappu siis meni laivaillessa.

Oltiin Vikingin Gracella, en oo ikin ollu sillä ja halusin ehdottomasti nähä laivan. Hieno se oli ja hytit paljon viihtysämmät. Tietenkin suuren osan tekee jo sekin, ettei hyteissä haise pinttynyt tupakan käry ja oksennus ;) Sekä sitten se että materiaalit on nykypäiväsempiä.
Muuten lapsiperheen näkökulmasta, laiva ei ollu kovin suuri menestys. Leikkihuoneita löyty 2 kpl sekä teineille oma paikka. Toinen leikkihuone oli lähinnä pelihuone isommille lapsille. Pienille löyty pallomeri ja muita leluja omasta tilastaan, mutta tosi pieni oli kyllä leikkihuone kun vertas vanhempien laivojen leikkitiloihin.

Kameraa en tälle reissulle jaksanu ottaa mukaan, joten kuvat puhelinkuvia.

Meillä oli perhehytti, toisella puolella siis normaali hytti sänkyineen ja toisella puolella sitten parisängyllä oleva hytti.

Illalla mentiin nukkumaan vasta 22.30, Pimu hoksas sängyn päädyssä olevan yövalon katkasijan ja oli hirmu hauskaa räpsiä siitä valoja pois ja päälle. Sinne ne molemmat kuitenkin jossain vaiheessa simahti, valitettavasti myöhäsempi nukkuma aika ei kyllä aamua juurikaan pidemmäks venyttäny...
Oli muuten niin nihkeitä infossa, että Pimulle ei saanut matkasänkyä sieltä. :/ No juu pakkohan niissä on jotkut rajat olla, mutta kyllä se vielä hyvin sellaseen mahtuu ja nukkuukin aina mummulla ja papalla.

Seuraava päivä menikin sitten leikkihuoneessa, omassa hytissä, ruokaillessa ja kaupassa pyöriesssä. Ruoka oli hyvää, se vähä mitä söin. Ensimmäistä kertaa ikinä, mulla tuli huono-olo kun laiva vähän keinu. En joutunu lähteen ruokailusta pois, mutta en pystyny syömään kun puolet ruuastani. Santsikierrokset jäi :/ Lapsetkaan ei kumpikaan kovin hyvin ruokaa vetäny, onneks oli ilmanen niitten osalta.

Suomen pelin kattelua hytissä ;)
Conssit oli tarjouksessa, joten sellasethan tietysti lähti mukaan :)

Rankkaa on pelkkä laivareissukin, kotona oltiin kymmenen aikaan illalla ja kaaduin kyllä itekkin heti sänkyyn.

Rakkaus

Jokainen ihminen tarvii ja haluaa sitä jonkinlaisessa modossa.

Joku haluaa suurperheen, jakaa rakkautta monelle ihmiselle ja mukaan mahtuu vielä lemmikkikin. Joku ei halua muutakun elämänkumppanin, ilman lapsia.
Joku toinen ei halua kumppania, mutta haluaa jälkeläisen itselleen.
Joku ei halua kumppania, eikä lasta mutta haluaa lemmikkieläimen mitä rakastaa.

Kun lähdetään vauvaiästä ja lapsuudesta, jokaisella lapsella tulisi olla oikeus tuntee olevansa rakastettu. Itsetunnon ja oman elämän muokkaantumisen kannalta elintärkee juttu. Valitettavasti maailmassa on silti lapsia, jotka ei oo ikinä tuntenu tunnetta, että on jollekkin maailman tärkein. Tai että joku välittäis ees vähän.

Ihan yhtä tärkeetä rakastetuks tuleminen on aikuisille. Varmasti melkein jokainen kaipaa sitä tunnetta, mikäli joskus siltä ei tunnu. Tietää olevansa jollekkin tärkee, että joku oikeesti rakastaa.

Rakkautta on erilaista, ihmisestä ja ihmisten välisestä siteestä riippuen.
Musta on ihanaa tuntee omien lapsien ehdoton rakkaus. Tiedät olevas niille maailman tärkein. Vaikka välillä asunnossa raikaakin "sä oot maailman ilkein äiti".
Se rakkaus mitä omiin lapsiin tuntee, on maailman syvintä. Sellasta, mitä mikään teko tai asia ei voi koskaan katkasta. Se rakkaus voi alkaa sekunnissa (kaikilla ei ala heti synnytyksen jälkeen ja normaalia sekin) eikä siinä rakkaudessa tunneta alkuhuumaa, rakkaus säilyy koko elämän ajan. Valtava halu ja tarve suojella kaikelta pahalta ja miettiä oikeet päätökset.

Mitä rakkaus on muuten on? Mistä tietää rakastavansa jotain?

-Rakkaus on ihana tunne mahanpohjassa kun näät toisen
-Vaikka toinen kuinka ottaa päähän jonain päivänä, tiedät silti että et oo lähössä mihinkään.
-Tunne siitä, että et halua elää ilman toista
-Oma etu siirtyy taka-alalle. Jos on 50 euroa ylimäärästä rahaa, ostat sillä mieluumin jotain toiselle kun itelles.
-Turvallinen olo toisen seurassa.
-Voit olla oma itsesi.
-Ylpeus ja ilo toisen puolesta

Makaan kipeenä sängyn pohjalla ja mietin näinkin syvällisiä ajatuksia ;) Ihanaa sunnuntaita kaikille, halikaa rakkaimpianne :)

Retki

Täks viikkoo on luvattu ihanan aurinkoisia ilmoja ja mikäs sen parempaa sillon kun lähtee metsään retkelle. Maanantaina aurinko paisteli lämpösesti vielä neljän jälkeenkin kun kotiuduttiin koulusta ja päiväkodista. Tehtiin eväsleivät ja keitettiin termariin kaakaoo mukaan, tavarat reppuun ja menoks.

Täällä on kiva pururatalenkki, mikä alkaa järven rantaa kävellessä ja sieltä sukeltaa metsän keskelle. Keskellä reittiä on myös pieni leikkipuisto, mihin aina tietysti täytyy pysähtyä. Muurahaispesiä tolla matkalla on ihan hiveesti ja osa tosi isojakin, niitä on kiva ihmetellä.

Eväänä meillä oli leipiä, omenaa, naksuja ja yllärinä jälkkäriks pääsiäisestä jääneet suklaamunat.

Haaste kaikille lukijoille ;)

Sain haasteen ihanalta Terhiltä, Äiti ja melukylän lapset blogista.

Haasteen tarkoituksena on tuoda esiin blogeja, joilla on alle 1000 lukijaa. Tehtävänä on vastata 11 kysymykseen, keksiä itse uudet 11 kysymystä ja haastaa 11 bloggaajaa vastaamaan niihin omassa blogissaan.

Kysymykset jotka sain:

1. Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Lapset tietenkin, mutta jos keksisin jonkun omaperäsemmänkin vastaksen niin... Kevät, se kun tietää että kesää kohti ollaan kokoajan menossa. Ystävät ja niiden seura.

2. Mitä suunnittelit tehdä kesällä?

Osa kesä menee koulussa sekä työharjottelussa. Koulusta lomaa vaan 3 viikkoo, jonka aijon nauttia lasten kanssa hyvistä keleistä ;) ulkoilla paljon, syödä mansikoita ja ottaa aurinkoo. Kenties jotain pieniä kesäreissuja tehdään.

3. Mistä haaveilet nyt?

Huh, välillä siitä että koulu olis jo ohi. No sit niinkin normi vastaus taas kun lottovoitto. Jostain syystä oon lähiaikoina leikitelly ajateuksella (enemmän kun yleensä) että mitä ostaisin ja tekisin jos voittais. Ikinähän en oo ees lottoo tehny, että mun mahikset voittaa on tosi hyvät ;)

4. Mitä asiaa kaipaat ajalta jolloin sinulla ei ollut lasta/lapsia?

Kokonaisia öitä ehdottomasti. Sitten myös sellasta tietynlaista huolettomuutta, kun ei tarvinu muutakun itteensä ja jos halus yhtä äkkiä lähtee johonkin niin sinnehän sitten lähti.

5. Sinulla on kaksituntia omaa aikaa, mitä teet?

Luultavasti teen jotain jonkun kaverin kanssa. Jos kaikki kaverit olis jossain muualla, varmaan makoilisin sohvalla ja kuuntelisin musiikkia.

6. Asia mikä pitää ehdottomasti tehdä heti aamulla?

Mennä pissalle :D

7. Lempi ravintolasi?

Mä tykkään Pancho Villasta, se kun on vähän parempi paikka kun perus heset ja mäkit mutta sellanen mihin voi mennä lastenkin kanssa miettimättä osaako ne käyttäytyä tarpeeks siivosti.

8. Asia jonka haluaisit toteuttaa elämäsi aikana?

Matka Mauritiukselle.

9. Menet kahvilaan, otatko sieltä kahvin, teen vai jotakin muuta? 

Aika harvoin käyn kahviloissa. En ottais kahvia, joko teetä tai limua.
Entäs kylkeen suolaista vai makeaa?

Hmm, riippuen mitä tarjolla mutta yleensä varmaankin suolanen herkku. (sillon kun irtokarkit ei oo vaihtoehto)

10. Paikka kotimaassa johon haluaisit matkustaa?

Tylsä minä, mulla ei oo mitään sellasta mihin haluisin Suomessa.

11. Millaiselta elämäsi näyttää viiden vuoden kuluttua?

Ainakin oon valmistunu koulusta ja toivon mukaan oon töissä. Mun molemmat lapset on koululaisia, APUA!! Toivottavasti elämäntilanne on taas sillon eri, eikä enää vuokra-asuntoo.

Sitten kysymyksiä muille:

1.Ostaisitko pojalle arkivaatteksi mekon/tunikan tai tytölle puolestaan esim. "selvästi poikien puolelta" olevat housut, mikäli lapsi niin haluaisi?

2. Pidätkö sisustamisesta vai käytätkö rahasi ja aikasi mieluummin johonkin muuhun?

3. Mitä odotat eniten ja vähiten kesältä?

4.Kuinka monta vuotta olet kirjottanut blogia?

5. Muistatko vielä, kuka on ollut ensimmäinen lukijasi?

6.Lempi bändisi?

7.Jos saisit päättää jollekkin lähiviikonlopulle ohjelman, valitsisitko elokuvaa/syömässä käyntiä/kainalossa nyhväämistä puolison kanssa (mikäli sellanen löytyy) vai kenties villimmän vapaa illan kavereiden kanssa, mitä se sitten kenelläkin pitää sisällään?

8. Paras muisto lapsuudestasi?

9.Kuinka monessa maassa olet käynyt?

10. Jos voittaisit lotossa suuren summan rahaa, mikä olis ensimmäinen, vähän suurempi ostos minkä tekisit?

11.Monelta menet illalla nukkumaan ja kuinka monta tuntia keskimäärin nukut yössä? Onko se riittävästi?

Mä en jaksa alkaa linkkaileen tähän blogeja, niimpä haastan kaikki ketä mun lukijoina on ja sattuu tän lukemaan :)

Pimun juhlat

Aamu alko ensimmäisen kerran 05;10 kun kuulin Pimun kitisevän ja viskojan tutteja sängystään (joo, tutit vielä unilla, kesällä tarkotus ottaa pois...) Aattelin että ei voi olla totta, se ei voi herätä jo nyt. No onneks olikin vaan pyllynpesu hommia ja sen jälkeen takas nukkuun. Vähän vielä maha sekasin viikko sitten olleesta taudista :/

Ei me kyllä unista myöhään kuitenkaan nautittu vaan Pimu päätti seiskalta että on hyvä aika herätä. Jess. Makoiltiin sängyssä hetki ja sitten J sai hakee Pimulle lahjat.

Pimu on ollu muutenkin kovin kiukkunen ja niinkun  aiemmin kirjottelin, niin ruoka ei maistu. Ei sitäkään vähää mitä yleensä, senkin pistän mahataudin piikkiin, Tänään ei syöny lusikallistakaan ruokaa. Että niin. Päikkäreitten jälkeen alko vieraita tulla, Pimua varmaan vähän ahdistaa kotona suuri määrä ihmisiä ja osa kun on vieraampia (vaikkakin lähisuku vaan pyydetään) koska ikinä sillon Pimu ei oo ihan oma ittensä. Kulkee mun vanhempien ja mun veljen sylien väliä ja kitisee/rutisee/kiukkuaa paljon. Tänään sitten itku oli sitä luokkaa että oltiin jo varmoja jonkun olevan vialla, varattiin lääkäriaika. Mitään ei onneks kuitenkaan löytyny, muutakun mahataudin polttama iho mikä tietysti oltiin jo huomattukkin.

Pimu sai kivoja lahjoja ja niitä koitinkin kuvailla Pimun häärätessä ympärillä

Tarjolla oli täytekakku (mistä tuli todella huono kuva valitettavasti kun kollaasia tein) vaahtokarkki-vadelma kakku, dumle cookie:ita, keikauskakku, pullia, coctailpiirakoita ja lohipiirakkaa.

Älkää häiriintykö sukista, ne ei ollu noin itse juhlissa ;)