Enemmän hotellista.

Hotellista kerroinkin jo hieman aiemmassa reissu postauksessa, mutta kuvia en juurikaan laittanu.
(Aikasempi kirjotus täällä )

Meidän hotellialue oli todella iso, jossa yhdistyi kaksi eri nimistä hotellia. Kumman tahansa hotellin allasalueita sekä ruokapaikkoja/baareja sai käyttää (all inclusive siis kuului). Pieni miinus olikin se, että heti hotelliin kirjautuessa olis ollu kiva saada kartta hotellialueesta, ensimmäisenä päivänä oli vähän pihalla missä ruokapaikat on.

Allasalueita oli kolme, samoin kun leikkipaikkoja. Lastenaltaat löyty jokaiselta altaalta.

Meidän hotelli koostu monesta pienemmästä rakennuksesta, katseltiin että huoneita on yli 1000, se kertonee jotain alueen laajuudesta :)

Tässä yks allasalueista, vas.reunassa oleva rakennus yksi ruokapaikoista. Oikeelta löyty poreammeita, monia auringonotto terasseja sekä baari.
Ihania merimaisemia sai katsella syödessä kunhan meni ulos syömään.

Hotellin oma ranta.

Pimun lempipaikka kahden altaan välissä oleva alue. Etukäteen en hoksannu, että onhan lastenaltaissakin niin paljon vettä ettei siellä pysty istumaan ja leikkiin. Myöskään kävely ei onnistunu vedessä taluttamatta. Sen koin jonkinverran raskaaks tuolla altailla ollessa, että tietenkään Pimua ei voi hetkeksikään jättää vahtimatta mutta ei myöskään oikein taluttamatta kun liikku paikasta toiseen.
Veteen myöskin olis syöksytty vaikka pää edellä...

Ruuat oli aivan ihania, valikoima niin laaja ettei tullu edes puoliakaan maisteltua. Päivällisellä (mikä oli meille iltapala, se alkoi klo 18.30 ->) oli kaikista ihanimmat ruuat, pieniä alkupaloja monia kymmeniä erilaisia. Monia erilaisia salaatteja, lämpösiä ruokia, lapsille lastenpöytä, hedelmiä paljon sekä jälkiruokia. Lämnpösiä ruokia oli ihan ranskalaisista, hampurilaisista ja pizzoista erikoisempiin ruokiin ja väittäisin että jokaiselle varmasti löytyis jotain.

Miinuksena hotellista pakko sanoa, että hieman alko jo ärsyttään Saksan kieli joka paikassa. Joo toki ymmärrettävää, mikäli on saksalaisten suosiossa kyseinen hotelli mutta silti se hieman ärsytti. Illalla kun oli esityksiä, ne "kuulutettiin" ensin saksaks, sitten englanniks. Lasten tapahtumissa jokatoinen laulu saksaa, joka toinen englantia. Kylteissä luki ensin saksaksi yms.

Finnmatkojen toiminnassa vikaa hieman myös tuo sama juttu, bussiin ei tullut suomalainen opas puhumaan mitään, mikä on mun mielestä vähän mälsää kun opaspalveluista on maksettu. Suomenkielistä kansioo ei hotellista löytynyt vaikka oppaat niin kovasti väitti.

Mutta noi onneks tollasia pikku juttuja, mitkä ei lomaa saa pilalle.

Onnellinen lapsi.

Mitä onnellinen lapsi tarvii?

Lapsi ei muista eikä edes välittäisi vaikka voisikin muistaa, onko hänet ruokittu vauvana tissillä vai tuttipullolla. Ei sitä onko hän syönyt purkkiruokaa vai itsetehtyjä soseita, onko aineet ollu luomua vai ei. Onko käytetty kertakäyttöisiä vai kestovaippoja. Kulkeeko lapsi merkkivaatteissa vai halvemmissa vaatteissa. Asuuko lapset vuokra-asunnossa vaiko omistusasunnossa. Ajellaanko kauppaan uudella bemarilla vai vanhemmalla nissanilla. Lapsi ei välitä onko äiti ja isi tullut vanhemmiksi 18 vuotiaana vaiko 30 vuotiaana.

Lapsi pitää (niin hyvässä kun pahassakin) normaalina sitä mihin kotona tottuu. Jos äiti on tyyliltään räväkämpi, puoli päätä kalju ja toinen osa vihreä, lapsi ei nää siinä mitään outoa. Lapsi kellä on vähemmän leluja, saa aivan yhtä hyvät ja kehittävät leikit aikaan kun lapsi kenelle tulee leluja joka suunnasta.

Lapsi tarvii itelleen luotettavan kasvuympäristön ja saada kokea oma koti turvallisena ja miellyttävänä paikkana.
Lapsen tarvii saada olla vain lapsi, ilman aikuisten huolia ja murheita.
Lapsen tarvii äidin/isän syliä ja puhalluksen nirhaumaan mikä on tullut kaatuessa.
Lapsi tarvii kannustusta, rohkaisua tutkia maailmaa pienin haparoivin askelin ja kokeilla uusia asioita. Paljon hymyä ja välillä torumista. Rakkautta, tuntea olonsa rakastetuksi.

Jokaisella on mahdollisuus olla hyvä vanhempi, oli lähtökohdat mitkä tahansa. Ollaan kaikki parhaita mahdollisia äitejä meidän silmäterille. <3

 (Kuva otettu puhelimen etukameralla, joten laatu on mitä on. Ei anneta sen häiritä sanomaa)

Linkkibileet

Nyt tulee postausta postauksen perään, mutta en viittiny näitä samaan tunkee.

Käykääpä kurkkimassa Linkkibileitä, linkkailemassa omaa blogia sinne tai etsimässä uutta luettavaa itsellenne.

Ohjeet ja enemmän tietoja asiasta löydät täältä : linkkibileet

Kesän viimenen (maksullinen) reissu

Eilen lähdettiin Puuhamaan. Kuten arvata saatto, lämmin (kuuma) ilma oli houkutellu paikalle monia muitakin.

Pimu tuli tällä viikolla kuumeeseen, eikä hän olis kyllä muutenkaan lähtenyt mukaan kun tarkotuksena oli viettää siellä koko päivä. Niimpä Pimu pääsi isovanhemmille ja me lähettiin J:n sekä kahden kaveriperheen kanssa reissuun.

Käytiin ekaa kertaa siellä uimassa, altaissa oli tosi kylmää vettä! Vesiliukumäkiä oli erilaisia, mutta sanoisin että J:tä pienemmille siellä ei vielä liukumäkiä oo.
Uimassa vierähtikin n.1,5h ja sen jälkeen lähettiin grillaileen.

Grilleistä saikin pitää huolta, seisoo kokoajan vieressä tai ne meni samantien :D Sytytettiin itse grilli ja mentiin viereiseen pöytään istuskeleen ja odottaan hiillosta, eiköhän meiän grillille mene heti jo muita ihmisiä laitteleen eväitään. Käytiin nätisti sanomassa asiasta ja he pistikin kyllä ihan reunaan grillattavansa. Hetken päästä siihen meni joku toinenkin asetteleen syötäviään ja kieltämättä se hieman otti päähän. Meillä kolmen perheen grillattavat vie jonkin verran tilaa ja olis ollu kiva saada kaikkien syödä samaan aikaan.

J:n monipuolinen ruoka ;)

Syömisen jälkeen lähettiin kierteleen aluetta ja paljon olikin uimisen aikana saapunu porukkaa, mikä tarkotti tietysti jonottamista.
Ihana että aurinko paisto, mutta oli hieman jo tuskasen kuuma jonotella kaikkialle.

Pimun ikäsillekkin sieltä löytyy varmasti tekemistä ja ihmeteltävää, mutta J:n lemppareita on edelleenkin Formulat millä pääsi ajeleen. Golf autot oli myös kivoja ja polkuveneet.

Kaikenkaikkiaan siellä oltiin n.10.30-17. Aika meni nopeesti, paitsi aktiviteeteihin jonottamiset ;)

Siellä on myös varsin kiva leikkipaikka kaikenikäsille, mistä löytyy vaikka mitä laivoista kiipeilytelineisiin.
Käymisen arvonen paikka ehdottomasti, vaikka liputkin jo 3 henkiseltä perheeltä tais maksaa 63 euroa vai olikohan hieman enemmänkin.

Sitten on meidän peheen maksulliset kesäriehat käyty, ilmasissa/muutaman euron maksavissa paikoissa tulee varmasti vielä käytyä kun miehelläkin vielä lomaa jäljellä reilu pari viikkoa :)

Kuka herkuttelee ja millä?

Aihe joka tuntuu välillä saavan kiivastakin keskutelua äitien keskuudessa, varsinkin pienten lasten osalta.
Jonkun mielestä on epäreilua jos lapselle ei anneta herkkuja, onhan niilläkin makuaisti. Joku taas on totaalikieltäytyjä siitä että lapselle ei herkkuja tuputeta.

Meillä J on alkanu juomaan pillimehuja sekä syömään sillon tällön kahvipöydässä keksiä/kesäkuumalla jäätelöö ollessaan reilu 1 vuotias. Jälkeen päin muistan ajatelleeni, että miksi? Miksi se opetettiin niin aikasin herkuille, kun hedelmätkin ajo siihen saakka herkkujen osuuden. No niin joka tapauksessa kävi.
Nykyään J:llä on herkkupäivä kerran viikossa. Yleensä valitsee jonkun pienen namipussin, josta saa sitten muutamia karkkeja lautaselleen. Aika vähään meiän herra tyytyy.
Mikään roskaruuan ystävä ei kumpikaan meiän lapsi oo. Raxissa on kaks kertaa käyty, eikä uponnu J:lle sitten millään. Pancho villa, mikä on meiän aika vakkaripaikka niin ei uppoo myöskään. Hese on ainut. Niin ja kaupan eines hampparit, ne on J:n mielestä tosi hyviä. Nam nam ;)
Limuista J ei äidin onneks oo tykänny ikinä, enkä oo sen kummemmin koittanu kyllä opettaakkaan.

Pimun kohalla mun linja sitten onkin ollu eri. Suuremmin oikeita herkkuja hän ei oo vielä saanu, mutta vesimelooni ja muut hedelmät on aivan ykkösiä.
Kreikassa hän sai maistaa ekaa kertaa jäätelöö ja reaktio oli suuttuminen. Ilmeisesti ei ollu hyvää.

Ranut ei uponnu Pimulle, ei sitten yhtään.

J:n eilinen tortilla, toinen kerta elämässään kun söi ja aikamoista rääpimistä oli :D
Pimun herkkuihin kuuluu myös rusinat, riisikakut ja digestive keksit.

Mä en koe mitenkään vääränä sitä että Pimu ei vielä saa herkkuja, vaikka makuaisti toki häneltäkin löytyy ;) sitten on toki eri asia, kun alkaa ite vaatimaan ja osaa jo pyytää. Mutta tällä hetkellä sille kelpaa niin hyvin omat herkkunsa, että en viitsi suotta opettaa epäterveellisimmille herkuille.

Miten muilla herkutellaan? :)

Reissusta kotiuduttu.

Eilen illalla oltiin kotona, lento oli pari tuntia myöhässä ja Pimun saikin kantaa autosta suoraa sänkyyn. Iltapala jäi syömättä mutta hyvin uni maistu klo 9.40 saakka (kotona oltiin illalla n.21.30) jopa J nukku puoli kymppiin melkein, mitä ei todellakaan usein tapahdu :)

Teen muutaman eri matkapostauksen, tai tästä tulis super pitkä luettava. Me oltiin siis Kreikassa, Rodoksella. Tarkemmin sanoen pienessä Kalithean kylässä, josta oli n.10 minuutin taksimatka Rodoksen kaupunkiin.
Hotelli oli Kalithea Horizon Royal FFFF+, finnmatkojen kautta. Kerrankin niin päin, että kuvat ei antanu oiketa kuvaa hotellin HIENOUDESTA. Yllätys oli siis onneks erittäin positiivinen. Hieman myös ihmettelen, että hotellia ei erikseen lapsiystävällisenä mainostettu, vaikka sitä se mielestäni oli.

Lapsille oli yksi katettu leikkipaikka ja kaksi muuta leikkipaikkaa. Joka ilta oli minidisco jonka jälkeen lapset sai hattarakoneella tehtyä hattaraa. "puistotäti" oli yhdessä leikkipaikassa ja yks sisäpaikka näky olevan myös mihin olis saanu viedä lapset hoitoon, vaikka ite en henk.koht. ymmärrä miksi lapset pitää viedä lomalla hoitoon :)
Kreikkalaiset oli todella lapsiystävällisiä ja tuntu että jokainen jäi leperteleen ja silitteleen lapsia.

Ilmat oli ihanat, yli 30 astetta joka päivä. Rodoksella tuulee aika paljon, mikä teki ilmasta mielyttävän. Ei liian kuuma lapsille, mutta tarpeeks kuuma aikuisillekkin :)

Muiden kirjotuksia on kertyny viikon aikana niin paljon luettavaks, että koitan huomenna keritä lueskeleen niitä läpi ajan kanssa :)

Vakkari leikkipuistot

Meillä on kolme vakio leikkipuistoo missä käydään useimmin. Yks on ehdottomasti yli muiden, ei välttämättä "laitteidensa" mutta sijaintinsa ja kävijämäärän puolesta mun suosikki.

Tää paikka vetää varmasti kesällä enempi kävijöitä kun talvella. Isoin leikkipuisto ja tekemistä monen ikäselle. Ranta on samassa, ja toisella puolella tota linnotusta on vielä lapsille tehty uima "lätäkkö" sekä suurempi ranta kioskeineen ja pukuhuoneineen. Oikeen puolimmaisessa kuvassa näkyy myös hana, mihin tulee järvestä vettä kun painaa päälle. Super kiva isompien leikeissä jotka osaa jo varoo vaatteitaan, ei niin kiva Pimun ikäsen kanssa :D
Yksin lasten kanssa en tykkää tuolla niinkään käydä, juurikin suuren pinta-alan sekä järven takia. Meiän lapset harvoin haluaa olla juuri samassa paikassa, joten tuolla on vaikee pitää molempia silmällä ja vesi vähän jänskättää vaikka J tietääkin ettei yksin saa mennä.

Täällä sitten on mun mielestä kivoin liukumäki ja kiipeilyteline systeemi. Avoin iso paikka, aika paljon tyhjää tilaa juosta ja temmeltää. Melko usein sillon kun me käydäänn tuolla, porukkaa ei ihan hirveesti oo.

Suosikki paikka on tää. Vieressä heti menee tie, mutta tää on hyvin "kuopassa" jotta tielle ei pääse juokseen. Kiva nurmikkoalue mihin voi mennä piknikille tai lapset muuten vana juoksennella. Vas. alakuvassa näkyy kivi ja muutama puu, se on lasten suosikki majapaikka.
Täällä on kerran viikossa kesäaikaan perhekahvilan tapaaminen, porukkaa on aika paljon silon kunhan kelit on kohdillaan.

Kesäreissu osa 2

Mä tykkään hirveesti extempore reissuista ja eilen sellanen tulikin Korkeasaareen. Kaveriperhe kysy aamusella lähettäiskö sinne ja lähettiinhän me.
Tarkotuksena että Pimu olis nukkunu autossa menomatkalla, no joo.... Nukkuhan se, mutta n.45min jälkeen heräs kun J huudahti yhtä äkkiä "kattokaa hoplopin mainos". Aurinko ihana paisto, mutta tuuli oli aikas kova.

Tohon kiipeily oli niin mahottoman kivaa.

Eläimet ei ollu kyllä nyt meitä kohtaan suosiollisia. Tosi moni oli sisällä/jossain ettei niitä näkyny. Ei edes karhuja ja apinoita mitkä ollaan joka kerta muuten nähty!

Leijonaemo pentuineen sentään nähtiin, hyvää kuvaa ei saanu kun lasin läpi tiirailtiin.

Tulevaisuuden suunnitelmia

Miksi en voi kuulua niihin onnekkaisiin, kenellä on ollut selvät urasuunnitelmat jo peruskoulun jälkeen. Tai oikeestaan peruskoulu aikana, jotta on hakenut sopivaan kouluun.

Mä haahuilin peruskoulun jälkeen kauppikseen, ilman mitään "tätä haluan tehdä isona" tietoo. Lukioon en halunnu missään nimessä, enkä sitä miettiny edes vaihtoehtona. Kauppis olikin ihan ok pohja, itselleni pidän sitä parempana vaihtoehtona kun että tällä hetkellä olis lukio käytynä. Suuntauduin taloushallintoon ja tykkäsin tosi paljon kirjanpidosta ja palkanlaskennasta. Hassua sinänsä, että matikkaa oon aina vihannu enkä oo ollu siinä erityisen hyvä.

Kauppiksen aikana alko tuntuun että haluan olla parturi-kampaaja. Sinne sitten suuntasin kauppiksen jälkeen, tehden samalla ilta-ja viikonloppu töitä myyjänä sekä avustajana apteekissa. Tykkäsin olla töissä, mutta pikkuhiljaa innostus kouluun hiipu. Osittain että mun kädet ei kestäny aineita ja alko kuivuun, mutta suoritin opinnot kuitenkin loppuun.

Kuva googlesta


Kun ilta-ja viikonloppu työt loppu, oli vuorossa J:n äitiysloma. J:n ollessa 1v10kk menin päiväkoti avustajaks 7 kuukaudeks ja sen jälkeen tein sijaisuuksia yhdessä päiväkodissa n.3kk jonka jälkeen jäin ootteleen Pimun äitiyslomalle jääntiä.

Tadaa, tässä sitä ollaan vailla ammattia mitä haluisin tehdä. Nyt harmittaa välillä kovastikkin noi paka opinnot, hukkaan mennyt kaks vuotta. Olisinpa lähteny vaikka merkonomia opiskeleen eteenpäin tradenomiks.

Mä oon aina tykänny lapsista, ihan pienestä pitäen tykkäsin hoivata pienempiä. Kun pääsin peruskoulusta, täällä ei ollu lähihoitaja linjaa. Mulla on ollu napanuora niin kiinni vielä vanhemmissa, että en osaa kuvitellakkaan että olisin lähteny muualle opiskeleen. Toisaalta myös, jos heti peruskoulun jälkeen olis lähäriks opiskellu, olis vastuu valmistuttua voinu tuntua vielä hirmu suurelta nuoresta ihmisestä.

Lähihoitajan ammatti siis kiinnostaa myös kovasti ja se onkin mulla nyt mietinnän alla lähtisinkö opiskeleen. Oppisopimuspaikka tuntu joskus kaikista mielenkiintosemmalta, mutta ei enää niinkään. Oon kuullut monelta, että se on todella raskasta kun on lapsetkin kotona. Aikuispuolella on etäpäiviä yleensä väh.kerran viikossa. Oppisopimuksella taas ensin päivät töissä ja illat tehtävien kimpussa.


Miks pitää olla niin vaikee miettiä, mitä haluis tehdä? Onko muita haahuilijoita? :)