Työkkäri ärsytys ja shoppailua.

Monet aina manaa kelan alimpaan helvettiin, mulla puolestani ei oo ikinä suurempia ongelmia ollu Kelan kanssa. Äitiyspäivä rahat Pimusta laskettiin ensi vääristä tuloista, soittamalla asia selvitettiin ja uus summa oli laskettu nopeesti.

Työkkärin säännöt sen sijaan ottaa mua päähän.

J:n kanssa kotona ollesssa pääsin ilta-ja viikonloppu töihin. No hetken oltuani miehen työpaikka vaihtu niin että työmatkaa alkokin olla 45min/suunta, mikä tarkotti sitä että mies oli kotona n. 16.30 kun mun olis pitäny olla töissä toisessa kaupungissa klo 16. 
Niimpä lopetin työt, karenssi napsahti tottakai. Tuomioon ei auttanu selitys, että lasta ei ole järkevää laittaa päiväkotiin, sillä päiväkotimaksut ja mun työmatkan bensat tekis yhteensä +/-0 tilin, joten rahallisesti en olis hyötyny töissä käymisestä mitenkään koska vuoroja oli 0-3 viikossa.

Nyt sitten tilanne on se, että ilmottauduin pari viikkoo sitten työttömäks niinkun edellisessä postauksessa mainitsin. Kahden viikon sisään siitä niitten olis pitäny ottaa yhteyttä, eli eilen. No eipä soittoo kuulunu. Jätin tänään soittopyynnön ja joku sieltä sitten soitteli, kerto että "Joo meillä on vähän ruuhkaa niin nää soittoajat on venyny 3-4viikkoon". Kysyin voisko asiaa nopeuttaa jotenkin vai pyhällä hengelläkö nää kaks lasta pitää elättää, liitosta ei kuitenkaan rahaa heru ennen työkkärin lähettämää lausuntoo. Mutta eeei, ihmisille soitellaan sitä mukaan kun ne on jonossa.
No perkele pitäisköhän sitä henkilökuntaa olla sitten enemmän soittelemassa puheluita? Mua kyrpii niin paljon, jos asia olis ollu niin päin että mun olis pitäny soittaa sinne ja olisin unohtanu, karenssihan siitäkin olis varmaan napsahtanu.
Mielenkiinnolla nyt sitten odotan koska tää puhelu tulee, ihana  päivystää puhelimen vieressä kokoajan.

Tän ärsytyksen takia oli taas hyvä syy lähtee ostoksille.

J:lle oo ettiny baseball takkia ja nyt se löytykin Po.pilta, puoleen hintaan vieläpä joten hintaa jäi 36e.

Pimulle ostin sukkia mitä se oikeestikkin tarvi ja pari muuta vaatetta.

Ostoksilla käynti piristi taas hieman mieltä tästä muusta ärsytyksestä. Kiitos ja moi :)

Viikonlopun touhuja.

Meillä oli ihanan rento viikonloppu, ei mitään erikoista ohjelmaa mutta ei ihan vaan peus kotona möllötystä.

Lauantaina lähdettiin heti aamusta ostoksille. Hain Pimulle nyt niitä H&M tennareita, mutta kokoja ei ollu enää pienille. Kipitin kauppoja läpi enkä meinannu mistään löytää tennareita pikkusissa koissa, mutta onneks  löysin Reiman tennarit. No eipä ne tunnu sen paremmat kävelyyn olevat kun edellisetkään, mutta onpahan sitten  kevyemmätkin kengät hommattu. Kävely on sisällä edistyny sen verran että pienet matkat esim. olkkarissa kävelee, mutta yhtään kun on pidempi matka/kiire niin konttaamalla lähtee kiitään.

Lähössä ostoksille.

 Uusia hiekkaleluja, oonko ainut kenelle tulee jotain muutakin kun jäätelötötteröt noista mieleen? :D

Käytiin syömässä Pancho villassa, J välttämättä halus syömään. Taaskaan ruokaa ei kuitenkaan maistunu sille kun ehkä 3 ranskalaista. Lautaselta ei  olis ees huomannu että yhtään on syöty. Se ei taida olla mikään rasvasen ruuan ystävä, limujakaan ei (onneks) meiän pikku herra tykkää juoda.

Päiväunien jälkeen lähettiin mun vanhemmille syömään ja ulkoileen. 

Koitettiin miten polkeminen onnistuu ilman apupyöriä ja 5 minuutissa J jo pääsi kentän päästä-päähän.

J on motorisesti tosi taitava, mutta en silti olis uskonu että se noin nopeesti oppii :) Kotona on isompi pyörä ja siinä on vielä apupyörät kiinni, mummulta ja papalta otettiin toi pyörä mukaan harjotteluun. Vielä ei niin hyvin kuitenkaan suju, että pidemmille matkoille voitais ilman apupyöriä lähtee.

Sunnuntaina syötiin kaikki yhtäaikaa aamupala. Luksusta, sillä meillä on valitettavan harvoin yhteisiä aamupaloja. Yhteisiin ruokailu hetkiin pitäis alkaa enemmän kiinnittään huomioo, J tykkäs hirveesti kun oli "parempi" aamupala pöydässä ja kaikki yhessä pöydän ääressä.

Tänään sitten oli J:n kovasti odottama päivä, mitä varten ihan alunperin lauantaina ostoksille lähettiinkin. Nimittäin perhekahvilassa naamiaiset. J valkkas itelleen Spiderman vaatteet sekä naamarin. Pimulle en alkanu ostaan erikseen, se oli sitten vaan joku kissaeläin :DD

Työkkäristä pitäis tänään tulla puhelua mulle kun ilmottauduin 2 vko sitten työttömäks. Nyt oon sitten kokopäivän kulkenu puhelin kädessä mutta eipä oo vielä mitään kuulunu...

Ensiaskelkengät.

Ensinnäkin eikö ookkin hirvee yhdyssana hirviö ENSIASKELKENKÄ, näyttäis mun mielestä kivemmalta ensiaskel kenkä

Tästä(kin) aiheesta on netti pullollaan erilaisia mielipiteitä. Eilen yhellä keskustelu palstalla törmäsin aiheeseen, sieltähän löyty kaikenlaisia omia mielipiteitä, asiantuntijoilta kuultuja mielipiteitä ja vaikka mitä.

 Pimun kenkiä koossa 20-21

Myönnän että Pimulle kun ensiaskelkengät ostettiin, en perehtyny asiaan sen paremmin. J:llä oli  aikoinaan K-kengästä ostetut Eccot ja aattelin että ne on ainakin hyvät, Pimu saa myös sellaset. Sellasethan se sitten saikin.
Eilisien juttuen jälkeen aloin kuitenkin miettiin mikäköhän oikeesti on  hyvä kenkä ja mikä ei.

Ei kenkä kaupat olis pullollaan nykysiä ensiaskelkenkiä jos ne ei olis suositusten mukasia.
 -Kenkä kaupat on niin kauan pullollaan niitä kun ihmiset ostaa sellasia.

Ensiaskelkengän pitäis olla mahdollisimman huomaamaton koska kaikista parasta jalalle on kävellä ilman kenkiä.
-Kenkiä käytetään suurimmaks osaks ulkona, joten kengän tulee olla tarpeeks tukeva koska maasto on usein epätasasta. 

-Ensiaskelkengiksi käy hyvin Converset tai H&M tennarit.

Ostin ne Eccot sanoen että Pimu ei vielä kävele, joten kasvunvaraa saa olla vähän reilummin. Aika kohlot on vielä noi 20 koon kengät, selvästi vaikeuttaa pihalla kävelyä. Vikingin välikausi kengät on myös kokoo 20, muut kokoo 21 eikä oo vielä päässy käyttöön kun on selvästi liian  isoja. (Kuvasta unohtu muuten Ainot.)
Nyt sitten pohdin, pitäiskö mun käydä viikonloppuna hakeen H&m halpis tennarit, kattoo onnistuisko kävelykin niillä paremmin.

Minkälaisia ensiaskelkenkiä te suositte?

Pimun juhlat.

Mulla ei menny leipomisien osalta kaikki ihan putkeen. Aattelin päästä vähän helpommalla kun ostin Lidlistä valmiit kuppikakku kuiva-aineet, makuna oli vadelma. Hyi hemmetti! Ne oli niin keinotekosen makusia, että uusiks piti tehä ite muffinssit. Kuorute jäi maistuun liikaa tuorejuustolle, joten heitin sen roskiin. Kakkutikkarit tai oikeestaan dominotikkarit onnistu ihan hyvin,  jos ei oteta huomioon pieniä epämuodostumia. Ihan heti en ala kyllä uudestaan niitä tekeen, kuorrutus oli mun mielestä työlästä ja nomparelleja lattia täynn.

Lahjaks Pimu sai kesävaatteita mitä pyysinkin, rahaa, pehmokissan (mihin rakastukin heti) duploja ja hiekkaleluja.

 Kakun päällä ihanat mini converset :) Kakku oli tilattu ja tällä kertaa hieman pettymys ulkonäöllisesti. Samanlainen kakku olla ennenkin, mutta toi oli jotenki vähän läsähtäneen näkönen.

Kuvaa en saa nyt itse neitokaisesta laitettua, kun kuvan muokkaus ohjelma jökkäs enkä saa muokattua sitä. Mun vanha 1 vuotis mekko oli Pimullakin päällä.

Laitetaan nyt joku kuva, eilen oli ihana ilma ja tarkeni verkkapuku päällä ulkoilla.

Pimu 1v

Pitää hyväksyä se tosi asia, että ihan pikku vauvaa ei tästä taloudesta enää löydy <3 Jännä juttu kuitenkin, että jotenkin Pimua pitää vielä paljon vauvempana kun mitä J on tuntunu saman ikäsenä.

Isimies on talvilomalla ja tänään käytiin Hoplopissa, mitä J oli kovasti taas jo odottanu.

Maanantaina käytiin 1v kuvissa. Tarkotus oli ottaa myös sisaruskuva, mutta Pimu vetikin siinä vaiheessa jo herneet nenuun. Kuvaaja oli tosi mukava, otti sitten J:stä oma-alotteisesti kuvia ja olis ottanu perhekuvankin jos oltais haluttu. No ei haluttu, mulla niin rumat vaatteet päällä ja miehellä tukka pystyssä. Toki me 45minuutin kuvaksesta maksettiinkin, mutta silti mukava että kuvaaja ite sano että voi ottaa muutakin.
Jälkeenpäin tajusin kysyä saisko muokattua kaks kuvaa yhdeks niin, että kuva missä J puhaltaa saippuakuplia yhdistetään kuvaan missä Pimu kattelee saippuakuplia ja onnistuuhan se :)

Pimu:

-Neuvolaa ei oo viä ollu, mutta pituuden veikkasin olevan 71-74cm ja paino ehkä 10.3kg

-Osaa kävellä halutessaan, mutta suurin osa päivästä mennään konttaamalla. Kävely ei tunnu kiinnostavan vielä juurikaan ja se tapahtuukin lähinnä niin että nostan sen keskelle lattiaa seisoon ja siitä pyydän käveleen mun syliin. Oma-alotteisesti kävelee vähän (paitsi sillon sunnuntaina.)
Seisoo ilman tukea, mutta seisomaan nousuun tarvii vielä jonkun tason/seinän. Ei siis nouse kyykystä seisomaan, paitsi jos on jo valmiiks seisomassa niin kyykkäilee varpaita tutkiin ja nousee taas ylös.

-Taputtaa ja heiluttaa. Osaa näyttää missä on lamppu, kello, varpaat ja veikka (luulisin myös että äidin). Jos kysyy missä isi on, hän alkaa kiskoon hihaa. Ilmeisesti isi ja käsi on nyt hieman sekasin ;)

-Aamupuuro tehään normaali maitoon, syö osittain samaa ruokaa kun me mutta kokonaan ei olla vielä korvikkeesta luovuttu.

-Aventin nokkamukit käytössä.

-Lusikkaa ei vielä haltsaa muutakun pöytään hakkaamis välineenä.

-Nukkuu pääsääntöisesti hyvin. Yöunet alkaa 19.30-20 välissä ja nukkuu 8-9 asti. Päiväunia nukkuu vaihtelevasti 1,5-3h ja ne alkaa klo 13.30. Nukkuu sisällä omassa sängyssä,omassa huoneessa.

-Tutti on unikäytössä sekä jos päivisin tulee kiukku enkä kerkee ottaan syliin/ollaan vaikka kaupassa.

-Veljeensä oppinut komentaan kiljumalla, mikäli veikka tulee esim.eteen kun Pimu liikkuu. Muutenkin on kova tyttö komentamaan jos asiat ei suju haluamallaan tavalla. Lattialle heittäydytäään huutaan, välillä noustaan istuun ja taas heittäydytään lattialle. Jos joku tulee lähemmäks ja pyytää syliin, selkä käännetään hyvin dramaattisesti jotta kaikille on selvää hänen olevan loukkaantunut.

-Pehmolelut on ihania, niitä on kiva halailla.

Vauva osaa kävellä!

Iiik, Pimu näytti eilen oikein kunnolla taitojaan ja käveli vaikka kuinka pitkiä matkoja!
Oli ihan oudon näköstä kun hän taapersi meneen pitkin poikin kämppää ja ihan hetkessä.

Maanantaina oli korvien putkitus, sillon heti alko ottaan yhtä askelta. Keskiviikkona otti kolme. Lauantaina viis. Sitten eilen eli sunnuntaina vedin sen edessä työnnettävää autoo ja sehän osas kävellä!
Oikee laiskimus kyllä neiti, sillä niin hienosti kävelyt eilen suju mutta tänään sitten taas konttauslinja ollu melkein koko aamupäivän.

Pimu on ollu melko nössö oppimisen suhteen, mikä on toisaalta ollu vanhemman  näkökulmasta (turhauttavaa) helpompaa siinä mielessä että kun hän on uuden taidon oppinu, se on heti osattu hyvin eikä oo tullu paljon muksahduksia.
Sillä tarkottaen, että ennenkun se osas/uskalsi nousta seisoon istuun oli istumis halut silti kovat. Niimpä nostin hänet usein istuun ja tyynyjä selän taakse. sitten kun oppi taidon ite ei oo varmaan ikinä kaatunu. Samoin kun seisomaan nousu. Kova oli hinku nojailla sohvaa vasten, niimpä mä häntä usein siihen nostin ja vieressä katoin ettei kaadu. Sitten kun alko ite nouseen seisoon tukee vasten, ei oo muksahduksia juurikaan sattunu. Sama juttu nyt tässä kävelyssä, kun niin hienosti käveli pitkiäkin matkoja vaikkakaan se tänään ei enää sitten kiinnostanukkaan.

Ehkä putkituksella oli osuttaa tähän kävelyn oppimiseen, en tiedä....

Aurinko ja ihania muistoja.

Se ihana aurinko on helliny mieltä jo muutamana päivänä peräkkäin.
Mies on ollu työreissussa alkuviikon ja me ollaan ulkoiltu oikein urakalla.

Käytiin tiistaina puistossa missä harvemmin tulee käytyä vaikka aivan ihana onkin varsinkin kesällä. Tai varsin ihana olis yhden lapsen kanssa, ens kesänä kaks lasta tuo mukaan oman haasteensa. Tässä kun on uimaranta ja vielä erikseen lapsille tehty uima "lampi" joten kumpaakaan muksua ei voi silmistään päästää.

Mä toivon ulkoilun kannalta jo kovin että Pimu oppis käveleen. Eilen otti kolme askelta ilman tukee (ennätys) mutta kovin hän on vielä laiska kävelyä harjotteleen. Suuttuu jos yrittää jollain houkutella kävelemään :D

Nyt neidin kanssa ulkoilu on lähinnä sitä että se jaksaa ehkä vartin tyytyväisenä konttailla ja sitten  tulee kiukku. Tiedä sitten kesää kohti mentäessä kun saa ulkovaatteita alkaa jättään pois, että innostaisko sillon konttailukin pihalla kauemmin.

Mä niin haikeudella muistelen kun J oli 1v3kk -> sitä kesää. Se on ollu ihaninta aikaa mulle J:n lapsuusaikana, monta kertaa pysähdyn miettiin tota kesää ja muistan kuinka onnellinen olin tuon nappulan takia. Elämä lapsen kanssa oli sillon helppoo, enkä muista mitään negatiivistä (vaikka varmaan sillonkin on kiukku päiviä muutamia ollu) muistan vaan sen onnen tunteen kuinka elämä oli ihanaa :)
J tykkäs ihan mahottomasti ulkoilla, heti loppu tylsyys kiukku kun astuttiin ovesta ulos. Usein kärryteltiin ensin tunnin vaunulenkki ja sitten suunnattiin lähipuistoon jossa oli tutuksi tulleet kaverit ja niitten vanhemmat. Auringon paistaessa ulkoiltiin tunti tolkulla, välissä käytiin kotona nukkumassa ja syömässä. Sadepäivinäkin yleensä koitin itteni edes hetkeks raahata melko tyhjään puistoon seisoskeleen.

Koska muistan ton kesän niin onnellisena aikana, mä odotan nyt jo hirveesti ens kesää. Odotan että elämä olis yhtä ihanaa ulkoiluineen kaikkineen. Niimpä toivon todella paljon, että Pimustakin vielä kuorituis ulkoilua rakastava lapsonen, kunhan kävelyn salat paljastuu ja jaksaa kävellä ulkona.

Vaatteiden laatu erot.

Kuvat puhukoot puolestaan...

Mustavalko raidalliset housut: Lindex, pesty kaksi kertaa. Punvalko raidallinen paita:  Polarn o. pyret, pesty useaan kertaan. Yöpuku: Lindex, pesty kerran.

 Näistä oli vaikein saada kuvaa, eikä kuvassa näytä niinkään pahalta mitä on oikeesti. Aivan nöyhtää täynnä ja tosi kuluneen näköset.

JÄRKYTTÄVÄÄ. Sininen puoli menny aivan nöyhtäseks, punaraidallinen puoli pysyny vähän parempana. Ja hei,  yks pesu kerta takana??

Po.pin paidassa pientä nukkaa pinnalla, mutta yleisilme vielä todella siisti. Pinnassa näkyvät isommat valkoset pallerot ei oo nukkaa, vaan paita on likanen kun oli pesuun menossa mutta päätin nappasta sen kuvaan vertailu malliks.

Että sillälailla...

Uudistusta lastenhuoneeseen.

Mä en oo oikeestaan yhtään vihreen värin ystävä, niimpä J:n huone ei oo ollu kauheesti mua miellytävä. Varsinkin vihree nukkamatto on ollu mun mielestä hirven tunkkasen näkönen.
Ulkonäöllisesti tykkään enempi Pimun huoneesta, johtunee varmaan pitkälle siitäkin että Pimun huone ei oo vielä niin paljon lastenhuoneen näkönen. J:n huone taas on aivan täysin lastenhuone, niinkun mun mielestä lastenhuoneen kuuluu ollakkin. Ei saa olla liian aikuismaisesti ja siististi sisustettu mun makuuni, sellanen ettei viitti leikkejä levittää ympäriinsä.

No jokatapauksessa, J:n vanhaa huonetta voi käydä kurkkaan täällä . Mitään järisyttävän suuria muutoksia en tehny, mutta tarkotus saada huoneeseen kunnolla värejä. Ihania erivärisiä värejä.

Toi matto on niin just sitä, mitä mä tonne huoneeseen haluan. Oikein nappi valinta meille ;)

Uutta on myös valkonen päiväpeitto ja tyynynpäälliset. Tossa laatikostossa on myös uusia laatikoita, mutta ne ei kuvassa näykkään. Olisin kaivanu siihenkin enempi värejä, mutta ei ollu joten virheetä, mustaa, valkosta ja punasta löytyy meiltä.

Nyt pidän silmät auki että mitä muuta värillistä tonne keksisin.
Kevät saa sen aikaan, että tekis mieli pistää olkkarin ja keittiönkin värimaailma uusiks.

Onko muilla kevätsisustus vimmaa? :)