Viikon liikkumiset

Tässä tulee nyt viime viikon surkee liikkumis saldo. Oikein harmittaa itteeni, kun motivaatioo on taas saanu takasin, mutta on ollu kaikkee muuta ettei oo jumppiin ehtiny.

Näitä liikunta postauksia koitan maanantaisin väsätä, kun sykemittari on antanu palautteen edellis viikosta, skipatkaa siis jatkossa nämä heti jos liikunta aihe ei niin kiinnosta :)

Sykemittarin palate; Kunto ylläpidetty.

Maanantaina: Piloxing. Kesto; 59:05 (tää aina hieman vaihtelee, miten oon muistanu laittaa mittarin päälle yms).

                                        Kaloreita; 540

                                        Keskisyke; 146

                                        Max syke; 175

                                        Mittarin palaute: Max. suorituskyky ja kunto parantumassa

Tiistai: Bodycombat. Kesto:1h1min

                                   Kaloreita; 659

                                   Keskisyke; 159

                                   Max syke; 185

                                   Mittarin palaute; Max. suorituskyky ja kunto parantumassa

Keskiviikko: Sh´bam Kesto;45min

                                    Kaloreita; 363

                                    Keskisyke;136

                                    Max syke;170

                                    Mittarin palaute; Kunto ja rasvanpolttokyky parantumassa

Tavote on viime viikolla ollut; 4h5min, 2000 kaloria

Saavutettu; 2h46min ja 1562 kaloria.

Saa nähdä miten tää viikko menee, tänään en ainakaan jumppaan pääse mutta joskos loppu viikkona pääsis vaikka joka päivä. Katsotaan ;)

Kehykset

Mä näin joku aika sitten mielestäni aivan ihanat kehykset. Ne ei ollu ihan siinä tarkotuksessa mihin mä ne halusin, mutta pyysin sitten näkemäni pohjalta isääni tekeen mulle, mun tarkotukseen sopivat kehykset.

Ylläri ylläri, mun kehykset tuli taas valokuvia varten ;)

Vanhoista heinäseipäistä tehdyt noi karmit ja "kanakoppi verkkoo" (en tiedä mikä lienee oikee nimi??) taustalle.

Maalasin pyykkipoikia mustiks ja valkosiks, kun ne on kuivunu täytyy koitella sopisko jompikumpi väri paremmin kun noi perus puunväriset.

Kyllä vaan on omat mieltymykset muuttunu paljon. Joskus, vielä kotona asuessani vihasin kaikkia vanhoja juttuja, mistä taas mun äiti on tykänny sisustuksesta. En olis ikinä halunnu tollasta taulua omaan huoneeseeni, enkä oo nähny mitään hienoo vanhoissa ikkunoissa, mistä nykyään tykkään. :D

Maha

Liikunta on kokenu pahasti kiinnostuksen puutetta. Kesähelteillä ei yksinkertasesti tehny mieli mennä jumppaileen, koska salissa oli aivan järkyttävän kuuma! (En ymmärrä, miksi ilmastointilaitteisiin ei oltu panostettu enemmän) Hiki valu jo pelkästään siellä seisoskellessa kun odotteli tunnin alkua, huonon olon sai helposti.

No kelien viilennettyä olikin taas mukava käydä, mulla on ollu kuukausikortti mikä loppu elokuun lopussa, toisessa paikassa alko 2 vko:n ilmaisjumpat ja lupasin kavereitten kanssa käydä niitä koittamassa. No, eihän se menny ihan niinkun piti. Kävin niissä KERRAN. Olin kipeenä ja loput päivät olikin muuta tekemistä.

Nyt on taas ryhiliike tehty, otettu jopa vuosijäsenyys vihdoinkin (tammikuusta saakka oon käyny jumpilla.....) mutta arvatkaapa vaan; kirjotan tätä tekstiä sängyssä, peitto ja päivävaatteet päällä. Kyllä, olen siis aivan jäässä! Mä toivon että se johtuu (parin tunnin takasesta) ulkoilusta, eikä siitä että olisin tulossa kipeeks.

Tällä viikolla takana vasta kaks jumppaa ja tänään olis tarkotus mennä myös. Aattelin nyt, että voisin joka viikko/kahen viikon välein kirjotella viikon liikkumissaldot ja kalorinkulutukset sykemittarista tänne.
Vielä kun sais syömisen ruotuun, J on kerhossa ja mun teki mieli jotain hyvää niin vedinpä sitten kaks sen karkkiaskia, mitkä toin sille tuliaisina laivalta :D

No mutta joka tapauksessa, se mitä haluaisin saada aikaan on mahasta löllöö pois. Varsinkin kyljistä, jenkkikset veks. Ja kuten kuvasta näkyy, en omista suurta habaa. Mua vähän kiinnostais myös lihastenkasvatus, sillain sopivassa suhteessa. En halua miksikään muskelimarkuks, mutta pienet lihakset olis tervetulleet, kunhan ensin saa mahan kuntoon.

(Kuvat otettu aamulla, siksi yöhousut jalassa :D)

Sisävaatteita syksylle

Mä tilaan aika harvoin mitään netistä, tykkään enemmän käydä paikanpäällä pyörimässä kaupoissa ja hypistelemässä vaatteita. Varsinkin jos itelleni jotain ostan, niin pakko päästä kokeileen miltä se päällä näyttää.

Nyt kuitenkin tein Pimulle syksylle sisävaate tilausta H&M:ltä ja heti alko ärsyttään tilauksen tehtyäni. Mua rasittaa jos tuotteet ei tuu yhellä kertaa ja klikkailinkin ennen kassalle painamista korista pois ne, jota ei ollu heti saatavilla.
Silti maksun jälkeen tuli s.postiin viesti, että yhtä hupparia ei oo tällä hetkellä, vaan sen toimitus on ens kuussa. Luki myös, että mikäli tuotteiden toimituksen on lähellä toisiaan ne lähetetään kaikki samaan aikaan. En siis tiedä, onko näitä osaa vaatteista odotettavissa tän viikon aikana, vai tuleeko kaikki vasta ens kuun puolen välin aikaan, hmph!

Tälläsiä klikkailin ostoskoriin:

Kappahlista ostin kolmet kollarit lisäks, ihanissa väreissä. Pinkki, vaaleenpunanen ja oranssi.
Sit alkaakin housuja olla riittämiin syksylle ja toivon mukaan ehkä keväälläkin menee vielä ainakin osa noista. Bodyt alkaa olla aikas finaalissa, ei oo tullu ostettua 80cm. Muutamia lyhythihasia bodejä pitäis myös metsästää, sais pistettyä kolitsien/huppareitten/pitkä hihasten alle. Tykkään vielä pitää Pimulla bodyjä, ne on jotenkin niin kätsyjä kun ei selkä paista heti kun vähän kyykkii ja kumartelee.

Yhtäkään mekkoo tai tunikaa en muuten ostanu, hyvä! ;)

Uni hoi, älä jätä. Osa 2

Pää tuntuu pökkelöiseltä, vaikka silmiä ei oo edes kunnolla vielä avannu. Jollain tapaa etäsesti, se muistuttaa hieman olotilaa, kun on nauttinut alkoholia ja jos herää liian lyhyiden unien jälkeen - päässä tuntuu vähän heittävän.
Jollain tapaa se muistuttaa myös kipeenä oloo, päässä jyskyttää ja kun jalka eksyy peiton ulkopuolelle, tuntuu kylmältä.

Nyt ei oo kyse kuitenkaan krapulasta tai kuumeesta, vaan väsymyksestä. Miten paljon uni vaikuttaakin ihmisen mielialaan ja yleiseen päivän sujumiseen.

Jostain syystä meillä on nukuttu nyt melko huonosti, ainakin kaks viimesintä viikkoo. Välillä Pimu itkee sängyssään mutta rauhottuu itekseen, en oo joka yö siis noussut sängystä mutta herännyt näihin itkuihin.
Kaksi viime yötä sensijaan on ollu ihan hirveitä. Eilen nousi myös kuume, hampaita näyttää puskevan kolme samaan aikaan. Korviaan haroo, mutta toisaalta Pimu tekee niin muutenkin välillä. Korvakuumemittarilla ei oo antanu kunnolla mitata. Putkethan Pimulla on, eikä sen jälkeen oo ollu yhtään tulehdusta. Viime yönä kuitenkin mietin oliskohan nyt taas tulehdus tullu riesaks. Pahimmillaan 15 min. välein itkua, onneks loppu yö sentään meni pidemmillä unipätkillä.

Jännityksellä odotan miten tämä yö tulee meneen, jos vielä huonosti niin täytyy huomenna suunnistaa lääkäriin tarkistuttaan korvat.

Onneks J on nukkunu normaalisti, eikä oo pahat unet vaivannu. Usein tuntuu että nää huonon unen kaudet osuu molemmille samaan aikaan ja ite saa koko ajan pomppia sängystä ylös, tai siltä se ainakin yöllä tuntuu.

Kuorin päivällä perunoita, meiän hyvät kuorintaveitset oli astiksessa ja jouduin ottaan jäljellä olevan huonon. Itkupotkuraivarit teki mieli vetää siinä kuoriessa, että sen verran väsymys näkyy täällä jaksamisessa.

Äiti tykkää...

...Mun mielestä leikkiminen on välillä tyyyylsääää. Pikku autoilla, tai oikeestaan millä autoilla vaan ajelu ja leikkiminen on mun mielestä maailman tylsin leikki. Tottakai, juuri tämä sitten tuntuu olevan kaikista mieluisinta J:lle. Onneks hän leikkiikin usein yksinään autoilla.

Mun mielestä sen sijaan, on kiva rakennella duploilla, tehä ulkona hiekkalinnoja ja piirrellä. Jos ollaan ulkona koko porukalla, niin että Pimu ei kokoajan oo hajottamassa tekeleitä vaan painaa isänsä kanssa, niin saadaan J:n kanssa usein rakenneltua hiekkikselle hienojakin autoratoja. Löytyy parkkihallia tunneleineen ja krossirataa :)

Me ei olla ikinä saatu aikaseks ostaa duploille sitä rakennusalustaa, niimpä rakennukset täytyy aina kasata pienemmistä levyistä ja kodeissa tarvii muutenkin käyttää hieman mielikuvista ;) mutta sehän se parasta onkin.

Sohvan voi rakentaa ite

Hellana ja uunina toimii hyvin ihan vaan palikat päällekkäin

Kylppäri on ehkä paras. Eläinten ruoka/rehukaukalot tomittaa kylpyammeen virkoja ja lipputanko on suihku ;)


J:tä ei vielä hetki sitten piirtäminen kauheesti kiinnostanu ja piirrustukset olikin vaan viivoja sinne tänne, tai suttua. Ihania taideteoksia toki nekin, ainakin äidin silmään <3 Mutta nyt J on selvästi kehittyny piirtämisessä. Pimu sen sijaan tykkäis vaan imeskellä vahakyniä.

Onko muilla jotain inhokki/suosikki leikkejä? :)

Rakkaus Conssit ja metsäretki.

Mä oon ettiny ja metsästäny itelleni kääntövarrella olevia Converseja ja viimeinkin ne löysin, postisetä toi ne tänä aamuna. Jei! :)
Satuin löytämään juniori puolelta (on muuten kävetää, kun joskus kengästä riippuen, saa ängettyä juniori puolen kenkiä jalkaansa. Ne on välillä halvempia :D) nää, mutta jännästi tämä juniori puolen 38 on ulkomitoiltaan hippasen isompi kun naisten koon 38.

Sitten metsäretkeen.

Mä tykkään asua pienessä kaupungissa (vaikka huonoja puolia löytyy toki mm. se kuinka nopeasti jutut kulkee ja muuttaa muotoaan jne) enkä osais kuvitellakkaan asuvani missään isossa kaupungissa. Täällä on pientä ja kotosaa, palveluita kuitenkin löytyy ja isompiin ostoskeskuksiin ei oo pitkä matka.

Tykkään hirveesti siitä, että asutaan hyvien ulkoilu reittien lähellä. Meiltä pääsee heti metsän keskelle vievälle pururadalle ja rantatietä pitkin käveleen kaupungille päin. Hyvät lenkkimahdollisuudet.

Viime viikolla lähdettiin yhdelle pururadalle metsäretkelle.
Aurinko paisto ja tuli ihan kuuma itsellekkin kävellessä, vaikka päällä ei ollu kun huppari ja kollarit.
Lenkin varrelta löyty sopivasti rannasta pöytä ja tuolit, mihin pysähdyttiin syömään eväitä. Tällä kertaa eväät ei ollu kovinkaan köh köh, terveellisiä :D Mutta kumma juttu, että lapsille pelkkä ruisleipäkin maistuu niin paljon paremmin ulkona retkeillessä, kun kotona iltapalalla ;)

Ulkoilu on kyllä ihanaa (kelien helliessä) ja aika menee nopeesti kun on mielekästä tekemistä kaikilla. :)

Arvonnan voittaja.

Arvonta päättyi eilen ja sen voitti pojjaat Uusi onni blogista. Kurkkaappa sähköpostiisi niin pistän sinne viestiä :)

Otin kuvatkin arvonta hetkestä, mutta kameran piuhaa ei löydy sitten mistään :(

Kiitos osallistuneille :)

Tänään...

... On heräilty vasta puoli kymmenen aikaan. Muutenhan se on ihan mukavaa, mutta aina nää myöhään nukkumiset sekottaa päivärytmiä.

...J viety kerhoon ja myöhään nukkuminen vaikuttaa erityisesti näihin päiviin. Lapset syö aamupalan heti kun herää ja siitä jo tunnin päästä pitäis maistua ruoka.

...Ulkoiltu hetki kerhon pihassa, ennen sen alkua.

...Uudet matot laitettu lattiaan (kauan näitä etsinkin kaupoista)

(Meillä oli ennen mustat nukkamatot olkkarissa, aloin olla ihan kypsä niitten imuroimiseen. Tuntu että vaikka kuinka imuroi, niin roskia nousee aina uusia sieltä karvojen uumenista. Jospa nää olis helpommat. Meillä on sen verran iso olkkari, että kaks mattoo tarvii.)

...Oltu väsyneitä, tai ainakin tämä äiti. Menin illalla yöllä myöhään nukkuun ja nukuin koko yön jotenkin pätkittäin.

...Askarreltu J:n kanssa mun isoveljelle ja J:n kummisedälle kortti/taideteos. J lähtee sinne tänään mun vanhempien mukana.

...Lapset on kattellu tänään(kin) youtubesta Rannalle biisiä sekä Huominen on huomenna biisiä. Nää on ihan suosikit (Lohtu biisin lisäks) enkä tiedä mistä moinen musiikkimaku kumpuaa, äiti ja isi ei oikein tollasta musiikkia kuuntele ;)

...Äiti kulkee pipo päässä tän päivän ja pääsee illemmalla ripsihuoltoon, jes! :)

(Ihana asia syksyssä=hiuksia ei tarvi aina jaksaa laittaa mitenkään tai sohia kuivashampoon kanssa hätävarana, kun voi kiskoo pipon päähän! :D)

Viikonlopun vipinät.

Käytiin lauantaina ensimmäistä kertaa Vanhanajan markkinoilla. En tiedä kuinka monta vuottta ne on jo pidetty, mutta ensimmäistä kertaa sinne nyt eksyttiin.
Myytävänä oli paljon ihania käsitöitä ja mikä parasta, paljon ihmisiä :)

Lapsille löyty heijastimet ja Pimulle pikku reppu.

Päikkäreitten jälkeen lähettiin leikkipuistoon ja tänään aamulla käppäiltiin metsässä pururadalla. Pimulle tulee hampaita ja siitä johtuen varmaankin neiti on välillä aika äkäpussi. Ei halua istua rattaissa, mutta ei halua kävelläkkään. Kantopalvelua olis vailla, vaan kun ei kukaan jaksa tai haluakkaan sylissä koko matkaa kantaa.

Keräilyjä

En keksiny mitään hyvää otsikkoo. Nää tavarat ei varsinaisesti oo keräilyjä, en kerää mitään intohimosesti. Mutta muutamia asioita, mitä ostelen sillon tällön ja kerrytän varastooni niin on nämä:

  Muumimukit, tää ei varmaankana oo kovin omaperänen keräilyn kohde ;)

 Teeman astiat. Meillä on juhlakäytössä noi kahvikupit, muumimukit löytyy arkikäytöstä. Ristiäisissä oli lainassa mun vanhemmilta ja mun mummulta ja papalta hienommat kahvikupit ja lautaset, mutta synttärikäytössä meillä menee aina nää.
Murokipoja löytyy enemmän, mutta ne oli astiksessa likasena joten en viitsinyt noukkia.
Ruokalautasia haluisin vielä mustana enemmän, niitä kun ei ole kun noi neljä.

Tennareita mulle, tennareita lapsille. (myös kummitytölle oon tottakai ostanu omat converset) En tiedä mikä mielenhäiriö iski kevällä ja myin rankalla kädellä tennareitani pois. Noh, nyt on taas tilaa metsästää uusia ;)

Tämä ehkä näistä se intohimosin keräilykohde meillä kaikilla, vaikka ei kai tän pitäis aikuisia innostaa. J tykkää kovasti cars elokuvista, sekä lentsikat elokuvasta. Noi autot ollu kuitenkin ihan ykkösiä ja nykyään jo saa ettimällä ettiä sellasia mitä meillä ei vielä oo. Jos silmiin osuu niin melkeinpä aina tulee ostettua (ei, J ei silti saa leluja joka päivä tai edes viikko, vaan autot menee välillä jemmaan oottaan että saa ne)


Minkälaisia keräilykohteita muilla on?

Omat lapset, muiden kakarat

Joskus on törmänny ihmisten kommentteihin kasvatuksesta ja lasten käytöksestä, jos lapsi ei oo käyttäytyny ihan mallikelposesti vaikkapa kaupassa tai jossain ravintolassa.
Mikäli lapsi heittäytyy itkupotkuraivareihin lattialle, sehän on heti kasvatuksesta kiinni, eikö vanhemmat saa lastansa kuriin?! Omasta mielestäni ei nyt ihan näin.

Puuhamaassa J sekä kahden meidän kaveriperheen suunnilleen saman ikäset pojat oli leikkimässä lähellä grillipaikkaa eräässä junassa, sillä välin kun me valmisteltiin grilliä ja ruokia.
Hetken päästä kuului itkua, yksi meiän porukan pojista itkee junassa ja muita kahta poikaa ei näy. Pian J tuleekin itkukurkussa meiän luokse ja purskahtaa sylissä itkuun, kun joku vieras poika on lyönyt häntä mahaan. Samainen vieras poika on lyönyt tätä toista poikaa porukastamme, käteen eikä päästänyt junasta pois.
J oli pelästyneen olonen ja itkee tuhersi sylissä, mutta lähti sitten isänsä kanssa selvittään asiaa. Pian tulikin pojan äiti paikalle ja poika pyysi anteeksi.

Meillä tosiaan on noi kaksi kaveriperhettä jossa pojat on keskenään suunnilleen saman ikäsiä. 4 vuotiailla alkaa ymmärrys olemaan jo sitä tasoo, että leikkien yllyttyä ihan riehumiseks ja kieltojen mennessä kuuuroille korville, me äidit toteamme välillä että kohta on turha tulla kantelemaan toisesta kun on sattunut. Jäähypenkille me kaikki kyllä kuljetamme lapsosiamme ulkonakin ja kellekkään ei tietenkään kiusaa saa tehdä. Jos kuitenkin kaikki on leikissä samanlailla mukana, niin välillä alkaa raastamaan kun vuorotellen jokainen käy sanomassa "toi huitaisi mua käteen".

Huono homma varmasti, mutta toi kolmikko on toisilleen niin tuttu, lähes veljellisen tuttu, että sen takia heidän kinasteluihin ja riehumisiin ei tuu puututtua samanlailla kun jos mukana olis vieras lapsi, vaan asenne on välillä monen kiellon jälkeen juuri toi aiemmin kirjottamani "turha tulla kohta kanteleen, kun itse ootte riehumisessa myös mukana."

Jos J olis lyöny vierasta lasta mahaan, olisin todennäkösesti ollut jopa kauhuissani. Ikinä tällästä ei oo nimittäin tapahtunut ja toivon ettei tapahdukkaan. En kuitenkaan menny kauhistelemaan tapahtumaa pojan äidille, vaan asia oli selvä anteeksi pyynnön jälkeen.
Lapset on kuitenkin lapsia, oikeutta lyödä ketään ei todellakaan ole, mutta kieltojen kautta lapset oppii. Pettymysten hyväksyminen on välillä vaikeeta lapsille.

En oo sellanen vanhempi, joka kieltää lapsensa teot. Jos en ite näkis ja joku tulis puistossa sanoon että J on tehnyt jotain, menisin heti kysyyn J:ltä mitä on tehnyt ja miksi. Näitäkin vanhempia kun löytyy, kenen kultamussukka ei ikinä tee mitään. Ei oo mahdollista että hän olis ketään hiekalla viskonu, ei se ikinä niin tee!
J ei ainakaan vielä oo hoksannu valehtelua, vaan tähän asti on rehellisesti myöntäny jos on jotain tehny...

Minkälaisia vanhempia te ootte, miten reagoitte jos joku hiekkalaatikolla kalauttaa lasta lapiolla päähän?