Voihan mahatauti.

Noniin, jatkan alkuun edellisenkin postauksen aiheesta, eli ällöttävimmästä perus taudista mitä voi olla.

Pimu siihen tosiaan sairastu ekana, lauantaina iltapuolella minä, yöllä J sekä mies. J oli mun vanhemmilla yökylässä sillo, oli oksentanu 5 kertaa mutta siihen se sitten loppukin. Korvatulehdus kyllä tuli riesaks seuraavana päivänä. Mulla oli sunnuntaina vielä heikko olo, mutta aika hyvin  meni ohi samoin kun miehellä.
Mutta Pimu... Pienin reppana vietti eilen osan yötä nenämahaletkussa. :( Oli sen verran päässy kuivuun että oltaiskohan me kolme tuntia sairaalassa oltu. Nyt on neiti jo selkeesti virkeempi, vaikkakin vielä kovin kiukkunen eikä ruoka maita. Mutta ehkä se tästä pikkuhiljaa.

Jumppailut multa on siis jääny välistä, jotenkin harmittaa samalla vaikkei olis tullu mieleenkään nyt tässä tilanteessa sinne mennä. Jotain kivaakin kuitenkin, kun shoppailin hieman itelleni :)

Mä oon joskus vannonu etten osta itelleni ikinä tollasia kireitä "trikoita" mutta nyt niitä on ollu hirveesti ihmisten päällä eikä ne nyt niin kauheita ookkaan. Varmasti kivempi jumppailla ne jalassa, perus kollarit kun hikoo kuitenki aika paljon vaikka ei paksua matskua oliskaan.

 

Nyt Pimu kuuluukin heräilevän päikkäreiltä, uni maistu 3h mikä on  nykyään harvinaista. En kerinny lukeen ainuttakaan muitten postausta, täytyy perehtyä niihin huomenna kun lapset nukkuu :)