keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Vartalo ja liikunta vuosien varrella.

Jos lähetään ihan alusta, niin syntynyt oon kevyenä 4,6 kilosena :p Pullero vauva siis olen ollu, en tiiä missä vaiheessa on alkanu vauvan pyöreys sulaa mutta hoikka musta on tullu. Ala-asteella olin tosi laiha, samoin kun viä yläasteella ysi luokkaan johonki puoleen väliin saakka.
Asuttiin n.10km päässä keskustasta, mun paras kaveri asu samalla asuinaluella. Kesäsin, syksysin ja keväisin me aina pyöräiltiin kylälle kavereita kattoon,  kesälomalla kakskin kertaa päivässä kun välissä käytiin kotona syömässä. Sen erityisemmin en liikuntaa harrastanu, enkä totakaan ajatellu varsinaisena liikuntana vaikka sitähän se toki oli. Meillä syötiin kotona ihan perus kotiruokaa, eikä mun tarvinnu muutenkaan huolehtia mun painon noususta että nouseeko se kun herkuttelen.
Yläasteella ollessa oli muotia lyhyehköt paidat, muistan kun kattelin joittenkin JENKKAKAHVOJA kateellisena, siis oikeesti :DD

Sitten ysillä ollessani aloin seurusteleen. Pikku hiljaa kylälle polkemiset jäi (sillon poikaystävä oli saanu juuri kortin) ja olin kotoo enempi pois. Syötiin usein poikaystävän kanssa jotain grilliruokaa tai mässättiin jollain herkuilla, alkoholikin kyllä kuulu melko usein(v.loppusin) kuvioihin.
Muistaakseni oon painanut enimmillään 73kg ja oon pitkä 170cm, joten painoindeksi on varmasti sillon ollu ainakin lähellä lievää ylipainoo. Ylipainoselta oon kyllä mielestäni sillon näyttäny, mitään hyvää kuvaa en nyt arkistoista löytäny missä näkyis mut kokonaan.
Muistan vielä ihan selkeesti hetken kun tajusin että oon lihonu, istuin sängyllä ja puristelin mun mahaa. Totesin että oon lihonu, sillon en vielä tota 73kg painanu mutta enpä lopettanu roskaruuankaan syömistä.


Sitten kun erottiin loppu taas roskaruuan syöminen, kunto oli kuitenki melko surkee enkä sillonkaan alkanu liikuntaa harrastaan.

(koittakaa kestää kuvien erittäin huono laatu)

Olin just täyttäny 18 ja elin railakasta ja mukavaa elämää. Kaverit oli erittäin suuressa roolissa, viikonloppusin baareiltiin tai ajeltiin. Meillä oli (ja on edelleen) tiivis kaveriporukka kenen kanssa vietettiin aikaa.
Joskus oli kavereitten kanssa jotain yrityksiä alottaa liikunta, käytiin kerran lenkillä ja siihen jäi.



Noh sitten aloin oottaan J:tä. Paino laski pari kiloo aluks ja raskauskiloja kerty 14kg. Raskauskilot lähti multa itestään kahessa viikossa pois ja vaaka näytti 68kg. Sillon kun olisin alottanu lenkkeileen luulen että kilot olis karissu hyvin.


J:n ollessa vähän vajaa 2 vuotias, alotin lenkkeilyn. Poika rattaisiin joka aamu ja tunnin lenkki kärryjä lykätessä. Sain sillon äitienpäivä lahjaks sykemittarin joka vaan nosti mun lenkkeily intoo.
Paino tippu lenkkeilemällä 61/62 kiloon.



Seuraava etappi olikin sitten Pimun raskaus. Kiloja tuli 10 eikä ylimääräsiä lähteny synnytyksen jälkeen, tulleet kilot kylläkin.

 Synnytyksestä 3 viikkoo.

Vähän siitä alotin lenkkeilyn ja salilla käynnin, paino tippukin nopeesti 58kg mutta nousi sitten nopeesti kun pidin kesällä taukoo.
Tällä hetkellä vaaka näyttää 60-61kg ja tavotteena on tohon 58kg päästä takasin. :)

8 kommenttia:

  1. Hui! oot kyllä muuttunut PALJON! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu kyllä tossa on muutosta vähän tullu, vaikka onhan kyllä aika paljon aika erookin kuvissa kun toi eka otettu 18veenä ja viimenen 24 veenä :D

      Poista
  2. Täällä kanssa painon tippumisen kanssa kamppaileva :)

    Raskauskilot kyllä jäi synnärille, mutta nyt ne on jämähtänyt tohon samaan lukemaan... ehkä se siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta kans tuntuu että nää kilot mitä nyt haluis saada pois on kyllä jämähtäny niin tiukkaan kiinni että..

      Mutta eiköhän me ne vielä saada pois :)

      Poista
  3. Aina oot ollu nätti. :) Ja tossa vikassa kuvassa tosi laiha :O

    VastaaPoista
  4. :O Miten voi näyttää vatsa (no tissit kylläkin) tuolta synnytyksen jälkeen?? Epistä! Nih!

    Mutta joo, joskus minäkin vielä treenaan pyykkilautavatsan, muuten olen ihan sinut tällä hetkellä kroppani kanssa. Paljon enemmän sinut kuin koskaan ennen. :) Paino samaa luokkaa kuin sinulla. Jännä miten sitä onkin ollut joskus niin huono itsetunto. Nyt vaikka tissit roikkuu ja on vähän repeytyneet ja vatsa on kans tuommonen löllö makkara, niin silti on ihan hyvä fiilis.

    mutta, hatun nosto sulle kovasti työstä jonka olet kroppasi eteen tehnyt!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen että turvonneet tissit tossa kuvassa jotenki vielä pienentää vähän sitä miltä maha näyttää :D

      Mulle on tullu muutamaan otteeseen sellanen fiilis että tää kroppa on hyvä tälläsenä, nyt tässä talvenaikana vaan iski enempi sellanen Hyi fiilis että jotain on pakko viä tehä että on tyytyväinen.

      En ees haaveile samanlaisesta mahasta mitä joskus yläasteella mutta jos ees jotain tuloksia sais että pömppö pienenis :)

      Poista