perjantai 21. helmikuuta 2014

Sotkeva sormiruokailu.

Muitten blogeja lukiessa oon saanu käsityksen että monet vauvat/taaperot sormiruokailee. Ne vielä sormiruokailee sillain että se on äidin mielestä hyvä juttu/siihen on "hakeuduttu". Hyvä niin, meillä ei näin oo.

Mä en oo ikinä aiemminkaan (J:n kohdallakaan) aatellu että me alettais sen suuremmin sormiruokaileen. Toki aina välillä sekin nyppi pöydältä raejuuston palasia yms. mutta yleensä söi lusikalla syötettynä lautaselta (purkki)ruokaa. J oli myös kovin huono syömään pitkän aikaa mitään suurempia paloja, ei voinu antaa baanania/porkkanatikkua omaan käteen tai sekunnin päästä se oli väärässä kurkussa ja äidin sydän kurkussa. J otti aina liian suuren palan, ei pureskellu vaan koitti nielasta samantien.
Pimu on tässä asiassa ollu huomattavasti taitavampi. Taidokkaasti ruisleipääkin järsiessään on siirrelly palaa suussaan  puolelta toiselle ja mälvystäny sitä kahella hampaallaan sekä ikenillä.
Silti suuremmin en oo ikinä ajatellu sormiruokailua, varsinkaan että se syrjäyttäis meillä tän hetkisen normi ruuan eli lautaselta lusikalla syötetyn.



 Nyt Pimu on alkanu näyttään vähän merkkejä, että hänpä tykkääkin sormiruokailusta ja ite syömisestä. Lautaselta syötetty ruoka menee tällä  hetkellä melko huonolla menestyksellä.
Nyt oon koittanu ekaks lappaa niin paljon ruokaa kun saan meneen ennenkun alkaa pään taaksepäin viskominen ja ruuasta kieltäytyminen.


Miks mä en sitten innostu sormiruokailusta?
No en edes ihan tiiä, se tuntuu mun mielestä vaan niin kovin sottaselta, hitaalta ja hankalalta. Hankalaa tekee tällä hetkellä miettiä mitä kaikkee voin sormiruokana tarjota. Ruokia vielä muussaan jonkinverran, tai paljonkin joten vaikka peruna ja jauhelihakastike ei niin hyvä sormiruokailu ruoka ole. Salaa mä toivon kokoajan että tää olis vaan nopeesti ohi menevä vaihe ja entinen ruoka alkais maistuun taas normaali tapaan.

Lattialta on paras käydä noukkiin tippuneet ruuat vaikka ei olis enää pöydän ääressä maistunukkaan.

Lautasta on ihan turha antaa, se kipataan ympäri samantien ja kivointa on heittää se pöydältä alas :)

Miten muilla sormiruokaillaan, joka päivä vai sillon tällöin? Kokeeko kukaan muu sitä "raskaaks"? :)

12 kommenttia:

  1. Mulla oli aluks into pääl mut myönnän et nyt oon laiskistunu. Eikä poikaa tunnu ees kauheesti kiinnostavan koko touhu :D ei kait se oo mikää maailmanloppu jos ei nyt joka päivä sormiruokailla :)

    VastaaPoista
  2. Meilläkään ei sormiruokailla enkä ole siitä harmissani. Ollaan välillä kokeiltu antaa kurkkua ym. mut poikaa ei edes kiinnosta. Kokeilee ehkä kerran ja sit vähän puistattaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. meilläkin kurkku sai aikaseks puistatuksia :) hihii, oot varmaan eka jonka "kuulen" kans sanovan ettei sormiruokaile (mun lisäks :D)

      Poista
  3. Meillä sormiruokaillaan paljon. :)
    Onhan se sotkuista puuhaa, mutta saa ainakin hetken aikaa syödä itsekkin rauhassa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. toi on kyllä totta, että sillon on hyvä itekkin syödä rauhassa. Lapsi viihtyy ainakin hyvin pöydän ääressä kun on itelläkin näprättävää :)

      Poista
  4. Meillä sormiruokaillaan vähän, esim välipaloilla banaania, talk-muruja, maissinaksuja, kurkkua sun muuta ns siistimpää ruokaa. Mutta lusikalla annan soseen ja jos ei mene niin maissinaksu kauniiseen kätöseen niin johan menee lusikallisiakin siinä sivussa. :) meillä tosin ihan normiruokakin saa aikaan sellasen sotkun, että en tiedä olisko sormiruoka yhtään sen sotkusempaa.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. noi talk-murut on ihan suosikkeja maissinaksujen kanssa Pimun mielestä :)

      Mä kans välillä katon että miten ihmeessä normi ruuallakin on saanu moisen sotkun aikaan :D

      Poista
  5. Huoh, miulla oli aikalailla samat fiilikset kuin siulla. Ja ultrahoikan tytön äitinä miut olisi varmaan ristiinnaulittu neuvolassa jos olisin sanonut, että tyttö sormiruokailee enkä mie oikein tiedä, paljonko se todellisuudessa syö. :P

    Nyt meillä sormiruokaillaan enemmän, pyrin siihen että ensin mie syötän ja sitten Ellu syö itse kasviksia, leipää tai hedelmää. Mieluustihan tuo söisi kaiken itse - ei miua sotku ehkä niin haittaa, mutta olen perehtymättömänä vähän huolissani, olisiko sapuska niin tarpeeksi monipuolista meillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua kans mietityttää että miten paljon sitä ruokaa edes mahaan mahtaa päätyä, kun lattialta löytyy aina niin mojovat kasat, heh :D tosin meillä ei kyllä hoikka tuo lapsi olekkaan.

      Poista
  6. Hei, löysin blogisi vasta hetki sitten. Itselläni 10kk ikäinen poika. Aivan samaa mieltä kanssasi sormiruokailusta! Eikökän ne lapset opi syömään joskus sitten vaikka ei nyt joka päivä sormiruokailtaisi ja saataisi miljoona sotkua aikaan viikossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun oot eksyny tänne ja löytyy samanikänen pikku taapertaja sieltäkin :)

      Joo, eiköhän ne opi joka tapauksessa :)

      Poista