Mikä tippu?

Meillä ei olla jouduttu keskusteluun kiroilusta, tai kirosanoista lapsien kanssa vielä ollenkaan. Tai sanotaanko, että niin mä oon luullu.

Tänään aamupalalla J sano yhtä äkkiä "vittu on se sana, mitä ei saa sanoo."
Mietin hetken aikaa, että mitä kommentoin asiaan. Sanoin sitten että : ei saakkaan, mutta missä oot keskustellu asiasta. No J sitten kerto että joku päivä oli isi sanonu ettei sitä saa sanoo. (J oli siis ilmeisesti sillon täräyttänyt kyseisen sanan)

Oikeestaan on melko ihmekkin, että meillä ei oo kirosanoja ikinä ennen lipsahtanu lapsien suusta. Itelläni on joku automaattinen suodatus kun oon lasten kanssa, melkein voisin sanoo etten kiroile ikinä niitten kanssa ollessa.
Kerran kun yks auto meinas ajaa mun kylkeen, niin sillon lipsahti helvetti suusta, kun pelästyin niin paljon.
Mutta, asia erikseen onkin sitten isimiehen kielenkäyttö, jolla lipsahduksia sattuu hieman useemmin kun joku asia ei onnistu. (Ei meillä kukaan kiroo kokoajan, tai normaali puheessa käytä kirosanoja, en sitä tarkota.)

Lapsena meillä kotona ei olla kiroiltu, paitsi ehkä harvoin jos jotain on sattunu. Teini-iässä muistan muutaman kirosanan tulleen, jostain meiän hölmöyksistä :D En tiedä mikä siinä on, tottumus ja kunnioitus omia vanhempia kohtaan ehkä, mutta vielä tänä päivänäkään en kiroile yleensä vanhemmilleni, paitsi sillon jos hermot on todella menny johonkin asiaan.

Lapsien kiroiluun oon kuullu monenlaisia eri vinkkejä elämän varrella. Moni tuntuu suosivan sitä, että kiroilua ei huomioida, siihen ei kiinnitetä huomioo. Se varmasti toimiikin osalla lapsista, ainakin sellasissa ketkä vaan innostuu kielloista enemmän.
Mietin vaan sitä, että jos kiroiluun ei kiinnitetä huomioo, eikä sitä kielletä, niin mistä lapsi tietää vittu sanan olevan pahempi kun vaikkapa sana tuoli?
Meillä ei varmasti J tiedä tai osaa eritellä kirosanoja, ellei sille erikseen sitten sano sellasen lipsautettuaan että se on ruma sana eikä sellasia kuulu puhua.

Tällä hetkellä meillä on kerrottu, että sitä sanaa ei kuulu sanoa. Mitä sitten jos suuttuessa kirosanoja aletaanki viljeleen kohta 5 vuotta täyttävän puolesta enemmänkin, siihen parasta toimintapaa en vielä oikein tiedä.

Onko muilla kiroiltu lapsuuden kodissa, kiroillaanko nyt? Onko lapsi joskus lipsauttanut kirosanoja?