Putket vai ei?

Pimu sai putket korviinsa vuoden ikäsenä, eli tämän vuoden huhtikuussa. Putket olikin aikamoinen pelastus ja korvatulehdukset loppu putkien myötä samantien.

Muutakin hyötyä putkista kenties oli. Varmaksihan en voi tietää, oliko vaan tuuria että oppimiset ajottu samaan aikaan, mutta niin oon kuullut että jatkuvat korvatulehdukset voi häiritä tasapainoo, puheenkehitystyä sekä tietenkin ymmärrystä jos ei kuule kunnolla.

Viikko putkien laitoin jälkeen Pimu alko yhtä äkkiä käveleen pitkiäkin matkoja. Tosin, hän käveli tasan sillon kun itseä huvitti :) Konttaamalla pääsi nopeemmin ja helpommin. Jos edessä veti työnnettävää leikkiautoo, sitä Pimu tykkäs taapertaa kiinni.

Myöskin puheen ymmärrys parani sillon selkeesti ja omia sanojakin alko pikkuhiljaa tuleen enemmän ja enemmän.
Putkia laittanut lääkäri sanoikin, että kuulon olisi pitäny parantua nyt huomattavasti. Sen verran sitkeetä limamömmöö oli ollu kummatkin korvat täynnä, ettei edes imulla ollu meinannu saada puhtaaks. Ja toki, meidän tietämättä, tulehdus oli ollut sillonkin.

Ennen putkituspäätöstä mä mietin ja pohdin. En tiedä miks asia tuntu hirvittävän isolta, vaikka kyseessä kuitenkin ihan normaali operaatio mitä tehdään paljon. Varmaan se nukutus jännitti eniten. Googletin ja etin tietoo, kyselin lääkäriltä (tyhmiä) kysymyksiä. Onneks kuitenkin päädyttiin siihen, että putket korviin laitettiin.

Ennen putkitusta Pimulla oli usein räkätautia ja valitettavan usein tulehdus menikin myös korviin. Ennen putkitusta tulehduksia ehti olla vajaa vuoden aikana 6kpl. Näin sanottuna se ei enää niin hirveen suurelta määrältä kuulosta, mutta sillon se kyllä siltä tuntui. Asiaan tietysti vaikutti se, että ihan pienenä vauvana ei tulehduksia ollutkaan onneks, vaan ne alko vasta myöhemmin ja sitten niitä alkokin oleen usein.
Räkätautia on kyllä putkituksen jälkeenkin ollut, mutta korviin ei oo menny.

Nyt Pimu on reilu viikon ollu nuhassa ja yskässä, välissä vähän kuumeessa. Kuume on onneks lähteny mutta nuha ja yskä pysyny. Pari yötä on heitelly tutteja lattialle keskellä yötä ja itkeny. Totesin tänään, että nyt saa tutit lähtee jos on tutti show tollaseks menny. Aattelin kuitenkin varmuudeks käydä lääkärissä, vaikka en uskonu että tulehdusta olis, eihän korvat oo vuotanu.
Tulos olikin, että toinen putki oli tukossa, toinen oli irti. Lääkäri nyppäs irronneen putken (ja kehu muuten kovasti, ettei yksikään lapsi oo olli niin reipas putken irrotuksessa. Vähän hätkähti mutta ääntäkään ei päästäny <3) ja tulehdushan sieltä sitten löyty :(

Nyt harmittaa kovasti, varsinkin kun päiväkodin alotus on tosiaan tammikuussa edessä, alkaako siitä taas armoton sairastelu kierre. Onneks putket voi sitten uusia jos siltä näyttää, mutta kurjaahan se on jos toinen on jatkuvasti kipeenä.

Onko muiden lapsilla putkia, onko ollut hyötyä?