Lapsi ei muista eikä edes välittäisi vaikka voisikin muistaa, onko hänet ruokittu vauvana tissillä vai tuttipullolla. Ei sitä onko hän syönyt purkkiruokaa vai itsetehtyjä soseita, onko aineet ollu luomua vai ei. Onko käytetty kertakäyttöisiä vai kestovaippoja. Kulkeeko lapsi merkkivaatteissa vai halvemmissa vaatteissa. Asuuko lapset vuokra-asunnossa vaiko omistusasunnossa. Ajellaanko kauppaan uudella bemarilla vai vanhemmalla nissanilla. Lapsi ei välitä onko äiti ja isi tullut vanhemmiksi 18 vuotiaana vaiko 30 vuotiaana.
Lapsi pitää (niin hyvässä kun pahassakin) normaalina sitä mihin kotona tottuu. Jos äiti on tyyliltään räväkämpi, puoli päätä kalju ja toinen osa vihreä, lapsi ei nää siinä mitään outoa. Lapsi kellä on vähemmän leluja, saa aivan yhtä hyvät ja kehittävät leikit aikaan kun lapsi kenelle tulee leluja joka suunnasta.
Lapsi tarvii itelleen luotettavan kasvuympäristön ja saada kokea oma koti turvallisena ja miellyttävänä paikkana.
Lapsen tarvii saada olla vain lapsi, ilman aikuisten huolia ja murheita.
Lapsen tarvii äidin/isän syliä ja puhalluksen nirhaumaan mikä on tullut kaatuessa.
Lapsi tarvii kannustusta, rohkaisua tutkia maailmaa pienin haparoivin askelin ja kokeilla uusia asioita. Paljon hymyä ja välillä torumista. Rakkautta, tuntea olonsa rakastetuksi.
Jokaisella on mahdollisuus olla hyvä vanhempi, oli lähtökohdat mitkä tahansa. Ollaan kaikki parhaita mahdollisia äitejä meidän silmäterille. <3
.jpg)
Oi miten osuva teksti :)
VastaaPoistaLinkkibileiden kautta vierailulla, tulen uudestaankin ;)
Kiva kun tulit :)
PoistaIhana äiti ja söpöiset lapset. Parhaansa sitä aina yrittää noiden kullanmurujen kanssa ja onneksi nyt isoina ovat oppineet äitiä ja isää kehumaan hyvästä työstä. Ollaan ilmeisesti edes jossain onnistuttu. Minun murut ovat jo 16v ja 11v. <3
VastaaPoistaKiitos kovasti :) sulta löytyykin sitten jo vanhempia lapsia, toi on varmasti ihanaa kun alkaa saamaan hyvää palautetta tekemästään työstä! :)
PoistaIhana teksti. <3 Pystyn allekirjoittamaan kaiken ja voin vaan sanoa, että sitä paremmat leikit mitä vähemmän leluja. :) Mielikuvitus kehittyy ja luovuus kasvaa.
VastaaPoistaNimimerkillä: Entinen majojen rakentaja ;)
Se voi olla totta, mielikuvitus ainakin kasvaa :) meillä kyllä varsinkin j:n huone on täynnä jos jonkinmoista lelua, mikä keltäkin saatuja. Aika ajoin karsin niitä ja osa pysyy kaapissa säilytyksessä jotta on taas mielenkiintoo leikkiä.
PoistaAivan ihana postaus! <3
VastaaPoistaKiitos! <3
PoistaOlipa ihana postaus!
VastaaPoistaOlen kyllä samaa mieltä, lapsi pärjää loppupeleissä aika vähällä, siis jos miettii materiaa sun muuta - kunhan vain muut asiat, kuten rakkaus, perusturvallisuus jne. on kunnossa :)
Mitä tulee tuohon lelujen määrään... No, kyllähän meilläkin melkoinen kokoelma niitä on. Ja just tuli lisää, kun isompaa neitiä ei enää ihan nuo pienimmille tarkoitetut lelut jaksa kiinnostaa eikä se tietenkään ihme olekaan. Mutta koska meilläkin tuota arsenaalia leluissa riittää, niin niitä vaihdellaan välillä ja osa on tietysti laitettu talteenkin kolmatta pikkuista odottelemaan, koska hänellähän se kiinnostus varmaan sitten suurin niitä kohtaan on :)
Joo meilläkin leluja on suht paljon varsinkin J:n huoneessa, sanoisin ehkä että liikaakin :D mutta just se, että tiiän kyllä että huvin pärjäis vähemmälläkin määrällä.
PoistaSamoin vaatteet, mä ostelen välillä merkkivaatteita mutta nekin ehkä enemmän itseni kannalta. Ulkovaatteet ostan aina laadukkaita jotta pitää vettä ja kestää yms. Ja sekin lähinnä itteni kannalta ettei tarvi kiskoo lapsille kurahousuja jalkaan.
Miten kauniisti kirjoitettu ja niin totta <3
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaIhanaa ja totta! On kiva lukea välillä näitä "herätteleviä" postauksia niin muistuttaa itseään siitä, mikä oikeasti on tärkeää.
VastaaPoistaJuu niimpä, hyvä itse kullekkin :)
Poista